Hyppää sisältöön

Kannuksen kirjastokerhossa kirjat tulevat tutuksi seikkaillen

Kannuksen kirjaston järjestämässä kirjastokerhossa kirjoihin tutustutaan muutenkin kuin lukemalla. Kerhossa on muun muassa piirretty katuliiduilla, pelattu lautapelejä ja etsitty kirjoja tiettyyn teemaan liittyen.

Kirjoihin voi tutustua muutenkin kuin lukemalla – sen todistaa Kannuksen kirjastossa viikoittain pyörivä kirjastokerho. Kerhossa alakouluikäiset lapset ovat muun muassa päässeet suunnistamaan ja seikkailemaan kirjaston käytävillä ja hyllyjen välissä. Kerhossa on iältään ja lukutaidoltaan erilaisia lapsia, joka on vaatinut luovuutta harrastuskertojen suunnitteluun.

Kannuksen kirjaston järjestämässä kirjastokerhossa alakouluikäiset lapset pääsevät tutustumaan kirjoihin ja kirjastomaailmaan monenlaisen tekemisen kautta. Kerhoa vetävä kirjastovirkailija Nella Larjama kertoo, että alueen muissa kirjastoissa on ollut hieman samanlaista harrastustoimintaa tarjolla, mutta ei näin säännöllisesti.

– Alakoululaisille suunnattu kirjastokerho kokoontuu viikoittain Kannuksen kirjastolla heti koulun jälkeen. Kirjoihin ja kirjastoon tutustumisen täytyy olla aktiivista ja välillä jopa liikunnallistakin, että lapset jaksavat koulupäivän jälkeen keskittyä, Larjama kertoo.

Kerho on haluttu pitää matalan kynnyksen paikkana, eikä sinne tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osalla harrastuskerroista lapsia on enemmän paikalla kuin toisilla. Larjaman mukaan tämä vaikeuttaa hieman suunnittelua ja valmistautumista, mutta on kiva juttu lapsille. – Kerhossa on mukana iältään ja lukutaidoltaan erilaisia lapsia. Osa kerholaisista lukee Harry Pottereita ja osa ei lue ollenkaan. Se on edellyttänyt ennen kaikkea luovuuden käyttämistä harrastuskertojen suunnittelussa, Larjama naurahtaa.

Kirjoihin voi tutustua muutenkin kuin lukemalla

Aarrearkku, jossa käärö ja kolikoita sisällä.
Yksi lasten mieleisimmistä harrastuskerroista on ollut kirjastoseikkailu, jossa ratkotaan erilaisia tehtäviä ja arvoituksia. Kirjastosalissa on myös suunnistettu ja etsitty kirjaimia.

Kirjastokerhossa ei ole olemassa tyypillistä harrastuskertaa, vaan jokaisella kerralla tutustutaan kirjojen ja kirjaston maailmaan eri tavalla. Larjama kertoo, että ensimmäisellä kerralla askarreltiin kirjanmerkit, jonka jälkeen kerhossa on muun muassa piirretty katuliiduilla, luettu kirjaa ääneen, istutettu pääsiäisruohoa, etsitty kirjoja tiettyyn aiheeseen liittyen ja pelattu kirjastossa lainattavissa olevia lautapelejä.

– Meillä on ollut myös kirjastosuunnistus, jossa kirjastosaliin oli piilotettu värikoodattuja kirjaimia, joita lasten täytyi etsiä ja muodostaa lopuksi kirjaimista muodostuva sana. Sana oli ”bibliotek”, jonka merkitys etsittiin sitten yhdessä sanakirjasta, Larjama kertoo.

Lisäksi kirjastokerhossa on piirretty sarjakuvia ja samalla tutustuttu sarjakuvakirjoihin. Lapsille mieleistä oli myös runouteen tutustuminen ”blackout poetryn” kautta. Siinä kirjan sivuja väritetään mustaksi niin, että vain muutamia sanoja jää näkyviin – ja muodostetaan siten jäljelle jääneistä sanoista runoutta.

– Kirjastokerhossa on aina takana myös idea tutustua kirjaston palveluihin tai esimerkiksi kirjaston kirjojen oikeaan kohteluun. Kirjan sivuja mustaksi värittäessä oli hyvä käydä samalla läpi, mitä oikeasti kirjaston kirjalle saa ja ei saa tehdä. Sarjiksia piirtäessä puhuttiin puolestaan tekijänoikeuksista, Larjama summaa.

Yksi lasten mieleisimmistä harrastuskerroista oli kirjastoseikkailu, jossa ratkottiin erilaisia tehtäviä ja arvoituksia. Kirjastoseikkailun ohjeet ja materiaalit ovat kaikille maksuttomasti ladattavissa Kirjastot.fi-sivustolla (https://www.kirjastot.fi/node/219692).

Kirjaston palvelut tutuksi jo nuorena

Suurilimakirja ja kulho, jossa limaa.
Kerhossa on mukana iältään ja lukutaidoltaan erilaisia lapsia. Se on edellyttänyt ennen kaikkea luovuuden käyttämistä harrastuskertojen suunnittelussa.

Kirjastokerhon hyvänä puolena on ennen kaikkea se, että lapset tutustuvat kirjastoon jo hyvin nuorella iällä ja oppivat, millaisia monipuolisia palveluja kirjastossa on saatavilla. Se ei ole aina selvää kaikille aikuisillekaan.

– Olen myös huomannut, että lapset suhtautuvat minuun paljon avoimemmin ja uskaltavat tulla kysymään asioista kerhon ulkopuolellakin. Sana on myös kiirinyt kerhoporukan ulkopuolelle, ja monet kerhon ulkopuolisetkin lapset ovat rohkaistuneet asioimaan kirjastossa. Kerhon myötä kirjastosta on tullut helposti lähestyttävämpi paikka, Larjama hymyilee.

Larjama kertoo, että monelle lapselle voi olla esimerkiksi kova paikka palauttaa myöhässä oleva kirjaston kirja ja tulla myöntämään se virkailijalle.

– Mutta se on vain elämää ja tapahtuu kaikille joskus. Kirjastokerhon myötä kirjastossa asiointia ei tarvitse enää jännittää, Larjama tiivistää.

Lisätietoja

Kannuksen kunnan Harrastamisen Suomen mallin, Kannusta harrastamaan -verkkosivu

Jaa somessa:

Muita käytänteitä