Taipalsaaren Selviytyjät on koulupäivän aikana kokoontuva kerho, jossa omaa luokkaa kutsutaan heimoksi. Heimon kanssa muun muassa retkeillään luonnossa, tehdään kädentaitoja, leivotaan ja rakennetaan jäälinnaa. Kerho sopii kaikille oppilaille ennakkotaitotasosta riippumatta ja se voi innostaa eteenpäin uusien harrastusten pariin. Yhtenä kantavana teemana on yhteisöllisyys, joka ulottuu koko kuntaan.
Liikunnan aluejärjestöt, Olympiakomitea ja Liikkuva koulu -ohjelma ovat palkinneet onnistuneita koulu- ja seurayhteistyön malleja alueellisissa Urheilugaaloissa. Vuoden 2022 palkitsemisen teemana oli Harrastaminen koulupäivän yhteydessä. Taipalsaaren Selviytyjät sai palkintonsa Etelä-Karjalan Urheilugaalassa 27.1.2023.
Palkitsemisen perusteena oli Taipalsaaren Selviytyjien monipuolinen toiminta, johon kaikki 1.–4.-luokkalaiset pääsevät osallistumaan. Toimintaan sisältyy esimerkiksi retkeilyä, kulttuuria, leipomista, kädentaitoja sekä turvallisuusteemoja. Kerho sai kiitosta myös siitä, ettei kerhossa toimiminen edellytä lapsilta erityistä perehtyneisyyttä tai osaamista tiettyyn teemaan liittyen. Lisäksi palkitsemisen perusteena oli kunnalle palkattu kerho-ohjaaja Minna Rausku, joka työssään esimerkillisesti vetää Taipalsaaren Selviytyjien toimintaa
Taipalsaaren Selviytyjät tuo vaihtelua koulupäivään
Taipalsaaren Selviytyjät on koulupäivän aikana kokoontuva kerho, johon kaikki taipalsaarelaiset 1.–4.-luokkalaiset pääsevät osallistumaan. Kerhoja toimii tällä hetkellä Taipalsaarella Kirkonkylän ja Vehkataipaleen kouluilla ja niihin osallistuu kaikkiaan noin 200 oppilasta.
– Kaikilla luokilla on lukujärjestykseen sisällytetty yksi kerhotunti viikossa. Kerhossa ollaan oman luokan kesken, mutta Taipalsaaren Selviytyjissä luokasta puhutaan omana heimona. Jokainen heimo on kerhon alussa demokraattisesti äänestänyt oman nimen, logon ja heimohuivin värin, kerho-ohjaaja Minna Rausku kertoo.
Idea Taipalsaaren Selviytyjien nimestä syntyi televisiosta. Rausku kertoo yhdistelleensä kerhoon ideoita Selviytyjät-TV-sarjasta ja partiotoiminnasta.
– Ryhdyin miettimään, miten kerhossa voitaisiin kohottaa luokan yhteishenkeä ja keskinäistä yhteistyötä. Silloin syntyi ideat heimoista ja Selviytyjät-henkisestä tekemisestä, Rausku summaa.
Ohjaajana Rausku suunnittelee kerhon viikoittaisen ohjelman ja tapaa yhden heimon kerrallaan. Heimoja on tällä hetkellä 12 ja jokaisessa heimossa vaihdellen 15–25 oppilasta. Heimojen kanssa toteutetaan kullekin viikolle suunniteltua ohjelmaa ikäkaudelle sopivalla tavalla.
– Kerho haluttiin järjestää koulupäivän aikana, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi maksuttoman harrastamisen piiriin. Kunnassamme suuri osa oppilaista on kuljetusoppilaita. Ensi lukuvuodelle joudumme kuitenkin miettimään kerholle uutta toimintatapaa ja aikataulua iltapäivälle koulun jälkeen, Rausku kertoo.
Taipalsaaren Selviytyjät on kaikkien kerho
Taipalsaaren Selviytyjien toiminta ja tekeminen on monipuolista. Rausku kertoo, että heimojen kanssa on liikuttu luonnossa, tehty kädentaitoja, toteutettu kansainvälisyyteen liittyviä projekteja, kuvataiteiltu, leivottu, retkeilty ja opeteltu erä- ja selviytymistaitoja. Heimot tekevät muun muassa kaksi luontoretkeä syksyisin ja kaksi keväisin.
– Tekeminen kerhossa ei ole kuitenkaan liikuntapainotteista, sillä siihen on jo paljon muuta kerhotoimintaa tarjolla. Taipalsaaren Selviytyjissä myös ne oppilaat pääsevät mukaan, jotka eivät ole niin urheilullisia, Rausku summaa.
Taipalsaaren Selviytyjien toiminta on saanut kiitosta siitä, että kerhoon osallistuminen ei vaadi mitään ennakkotietoja tai -taitoja. Kerhossa pyritään vahvistamaan olemassa olevia taitoja ja viemään niitä myös pidemmälle kuin koulumaailmassa. Tarkoituksena on, että oppilaan oma kiinnostus esimerkiksi partioon tai kuvataideharrastukseen voisi herätä.
– Päivittäinen positiivinen palaute oppilailta on sitä, että he juoksevat minua koulun käytävällä vastaan, halaavat ja kysyvät, mitä tällä viikolla päästään taas tekemään, Rausku hymyilee.
Kerhotoimintaa yhteistyöllä ja ilolla
Taipalsaaren Selviytyjien toiminnassa on alusta asti tärkeää yhteistyön tekeminen ja koko kunnan yhteisön vahvistaminen. Kerhossa onkin tehty yhteistyötä muun muassa seurakunnan, ikäihmisten hoivayksikön ja kunnankirjaston kanssa.
– Viime joulun tempauksena teimme 85 joulukranssia ikäihmisten oviin. Tänä talvena puolestamme rakensimme kaksi viikkoa jäälinnaa ja kutsuimme koko kunnan juhlimaan sen avajaisia. Avajaisissa oli kuntalaisten yhteisöllisyyttä tiivistävää tekemistä, kuten luistelua, makkaranpaistoa ja seniorikuoro, Rausku iloitsee.
Rausku kertoo, että parasta hänen työssään on oppilaiden riemu ja se, että oppilaat saa innostumaan uusista asioista. Rausku on palkattu osa-aikaiseen kerho-ohjaajan tehtävään Harrastamisen Suomen mallin rahoituksella. Työ on luovaa ja joustavaa, sillä suunnitelmat muuttuvat joskus nopeastikin.
– Oma roolini on koulussa olla yhtenä lisäaikuisena tuomassa turvaa ja myös tasapainoa koulupuurtamiseen. Olen se rento kerhotäti, jota voi lähestyä helposti niin murheiden kuin ilonaiheidenkin kanssa, Rausku summaa.
Taipalsaaren Selviytyjät on monella tapaa koko kunnan yhteinen onnistuminen. Sitä Rausku kommentoi näin:
– Kaikki hyvät ideat on maailmassa jo keksitty, mutta onnistumisia tulee, kun löytää keinot yhdistellä, lainata ja soveltaa hyviä ideoita omannäköisiksi.
Lisätietoja
Taipalsaaren Selviytyjien toimintaa voit seurata heidän aktiiviselta Instagram-tililtään.