Hyppää sisältöön

UKK

Kuva: Rebekka Barongo

Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen

Mikä on harrastamisen Suomen malli?

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastusvalikoimaa ja tarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen. Toimintamalli suunnitellaan, rakennetaan ja kokeillaan yhdessä harrastuksia tuottavien tahojen kanssa. Pilottikaudella 1.1.-5.6.2021 harrastustoimintaa järjestettiin perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. sekä lisäopetuksen oppilaille 117 kunnassa ympäri maata. Lukuvuodeksi 2021-2022 toiminta laajenee ja harrastustoimintaa järjestetään 235 kunnassa ja mukana on 400 000 lasta ja nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hakemusten perusteella kunnille erityisavustusta Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen. Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.

Mistä saa lisätietoja erityisavustuksesta kunnille Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen?

Avustuksen myöntää aluehallintovirasto. Lisätietoja avustusten hakemisesta, käytöstä ja raportoinnista löytyy aluehallintoviraston verkkosivulta.

Tarvittaessa voitte olla yhteydessä oman alueenne aluehallintoviraston virkamieheen, joiden yhteystiedot löytyy Aviavustusten verkkosivulta.

Mikäli kysymys koskee jo myönnettyä avustusta, eikä aluehallintoviraston sivustolta ole löytynyt kysymykseen vastausta, olkaa yhteydessä avustuksen myöntäneeseen virkamieheen. Hänen nimensä ja yhteystietonsa löytyvät avustuspäätöksestä.

Miten Harrastamisen Suomen malli tukee lasten ja nuorten hyvinvointia?

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteiskunnan ja meidän kaikkien hyvinvoinnin pohja. Harrastamisen Suomen mallin avulla voidaan tukea kokonaisvaltaisesti ja eri harrastussisältöjen kautta lasten ja nuorten turvallista ja merkityksellistä vapaa-aikaa ja ehkäistään yksinäisyyttä, samalla kun lapset ja nuoret oppivat uusia taitoja ja saavat uusia kavereita. Malli tukee myös perheitä, sillä kun harrastukset liitetään koulupäivän yhteyteen, vapautuu ilta-aikaa perheiden yhteiseksi ajaksi.

Miten varmistetaan ei-harrastavien lasten ja nuorten mukaan tuleminen?

Harrastusmahdollisuuksia ja tietoa harrastamisen sisällöistä olisi hyvä tarjota etenkin niille lapsille ja nuorille, jotka eivät harrasta. Moniammatillisen kentän (opettajat, oppilashuolto, kouluvalmentajat, monikieliset ohjaajat, alueellisen nuorisotoiminnan ammattilaiset jne.) tehtävänä on auttaa ei-harrastavia lapsia ja nuoria löytämään mieluista tekemistä koulupäivien yhteyteen uusien harrastusten kautta. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien toimijoiden kenttä on laaja ja osaava ja heidän ammattitaitoaan kannattaa hyödyntää Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa.

Millä perusteella harrastustarjonta muodostetaan?

Harrastukset tulee valita ja järjestää lasten ja nuorten kuulemisesta saatujen tietojen pohjalta. Kuuleminen tulee suorittaa ennen koulukohtaisen harrastussuunnitelman laatimista. Kunnat voivat hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyä 2020 kuulemisen välineenä tai järjestää oman kuulemisen. Kuulemisessa tulee kysyä lasten ja nuorten harrastustoiveita koulukohtaisesti.

Lisätietoja Koululaiskyselystä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla

Tutustu koululaiskyselyyn

Mitä harrastuksia koululaiset toivovat koulupäivien yhteyteen Koululaiskyselyssä 2020?

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2020 Koululaiskyselyyn osallistui 197 040 lasta ja nuorta. Koululaiskyselyllä kysyttiin lasten ja nuorten harrastustoiveita koulupäivän yhteydessä. Kysely lähettiin kaikkiin eli 2 229 maamme ala- ja yläkouluihin. Koululaiset saivat valita suosikkiharrastuksiaan ja harrastuksia, joita haluaisivat kokeilla 76 harrastuksen valikoimasta. Tuloksena oli, että koululaisista 55 % haluaa aloittaa jonkun harrastuksen. Joka viidenneltä puuttuu mieleinen harrastus. Heistä yli 60 % haluaisi aloittaa harrastamisen. 

Alakoululaisten toiveharrastuksia ovat: parkour, kiipeily, ruuanlaitto, eläinkerho, kuvataide, lumilautailu/laskettelu ja jalkapallo. Yläkoululaisten suosikit ovat kuntosali, lumilautailu/laskettelu, ruuanlaitto, keilailu, ampumaurheilu/jousiammunta, mopon korjaus ja biljardi.

Tytöillä ja pojilla on eri toiveharrastukset. Tyttöjen toiveena on ratsastus, ruuanlaitto, kuvataide, eläinkerho, tanssi, kiipeily ja agility. Pojilla kärjessä ovat parkour, pelisuunnittelu/koodaus, jalkapallo, mopon korjaus, BMX-pyöräily/maastopyöräily, metsästys ja lumilautailu/laskettelu. Tytöillä on kiinnostusta kokeilla myös mm. elokuvakerhoa, kädentaitoja, muotipiirtämistä ja valokuvausta; pojat taas mm. historiakerhoa, arkkitehtuuria sekä media-, video- ja valotaidetta. 

Mikä on valtakunnallinen harrastusviikko?

Suomen malliin kuuluu myös valtakunnallinen harrastusviikko kouluissa. Viikon päätavoite on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen oma harrastus. Vuosittain järjestettävän harrastusviikon aikana oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa. Ideoita uusiin harrastuksiin voi käydä etsimässä ympäri vuoden harrastusviikon verkkosivuilta. Seuraavan kerran harrastusviikko järjestetään 6.-12.9.2021.

Mistä löytyy yleishyödyllisen yhteisön verotusohjeet?

Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille löytyy verohallinnon verkkosivulta.

Neuvoja verotuskysymyksiin voi kysyä myös suoraan Verohallinnon palvelunumerosta.

Mistä voi ladata Suomen Harrastamisen mallin tunnuksen?

Ladattavat tunnukset löytyvät tämän verkkosivuston materiaalipankista.

Jaa somessa: