Harrastamisen Suomen mallia suunnitellaan ja kehitetään Kalajoella yhdessä eri toimijoiden kanssa. Toiminnan tavoite on lisätä lasten ja nuorten harrastamista ja hyvinvointia. Harrastamisen kokonaisuus on nähty niin tärkeänä asiana, että se on otettu osaksi koko kaupungin konsernistrategiaa.
Kalajoki Akatemia vastaa harrastustoiminnan organisoinnista
Kalajoella Harrastamisen Suomen mallista vastaa Kalajoki Akatemia. Se on osa kaupungin hyvinvointipalveluja, joka vastaa alueen nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluista, taiteen perusopetuksesta sekä kansalaisopistosta. Harrastustoiminnan kokonaisuutta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä.
Harrastusmahdollisuudet ja toiminnan kehittäminen
Harrastustoiminta pohjautuu täysin lasten ja nuorten toiveisiin ja heidän kuulemisensa järjestetään vuosittain. Harrastamisen Suomen mallin pilottivaiheessa Kalajoella kuulemiseen käytettiin koululaiskyselyä, nykyään kuuleminen hoidetaan oman kyselyn avulla. Ensimmäisessä kuulemisessa huomattiin, että lasten ja nuorten oli helppo rastittaa kyselyissä ”kaikkea kiinnostavaa”, mutta kyseisiin harrastuksiin ei todellisuudessa osallistuttu. Pilottivuoden laajemman kokeilun jälkeen oli helppo rajata harrastuksia niihin, joihin lapset ja nuoret osallistuvat sekä joita pystyttiin järjestämään.
Kalajoella uusia harrastusryhmiä pyritään perustamaan vuoden aikana sen mukaan, mitä etsivä harrastustoiminta suosittaa. Näin lasten ja nuorten toiveet tulevat kuultua myös lukuvuoden aikana. Oppilaiden toivomia harrastuksia on haluttu käynnistää myös pienille osallistujamäärille, jotta lapsilla ja nuorilla on aidosti mahdollisuus osallistua heitä kiinnostavaan toimintaan. Kalajoen kokemuksen mukaan ryhmien koko usein kasvaa harrastuskauden aikana, sillä ”sana kiirii – kun on kivaa”.
Uutta toimintaa ja harrastustarjontaa suunnitellaan myös saatujen palautteiden mukaan. Palautekysely lähetetään lapsille, ohjaajille ja vanhemmille aina kerhokauden jälkeen. Sen kautta toimintaan voidaan antaa myös kehitysehdotuksia, joita harrastamisen koordinaattori huomioi seuraavaa lukuvuotta suunnitellessaan.
Harrastusryhmiin ilmoittautumisesta on tehty kaksi vaiheinen – näin varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori pääsee ainakin yhteen itselleen mieluisaan harrastukseen. Ilmoittautumisen auetessa jokainen saa ensin ilmoittautua itseä eniten kiinnostavaan ryhmään. Toinen ilmoittautumiskierros avataan viikkoa myöhemmin, ja silloin jokainen voi ilmoittautua myös muihin ryhmiin.
Viestinnän väylät ja vastuut on jaettu
Kalajoella viestintävastuuta on jaettu. Harrastustoimintaa koordinoiva kunnan projektipäällikkö viestii harrastustoiminnan kokonaisuudesta ja vastaa toimintaa ohjaavien tahojen tiedottamisesta. Harrastusten ohjaajat taas vastaavat harrastusryhmiensä omasta viestinnästä. Tämän jaon on nähty helpottavan erityisesti harrastuskoordinaattorin työtä ja samalla on vältytty mm. päällekkäiseltä viestinnältä. Lisäksi toimintaan mukaan tuleminen on helpottunut ja harrastuksen lopettamiseen liittyvä viestintä nopeutunut.
Oppilaisiin, perheisiin ja opettajiin on otettu yhteyttä Wilman kautta. Wilma-viestinnän lisäksi harrastustarjontaa on esitelty luokissa siten, että jokainen opettaja on käynyt oppilaidensa kanssa harrastustarjontaa läpi. Nuorten tavoittamiseen on hyödynnetty nuorisopassia, jonka toivotaan jatkossa olevan ”suora reitti nuoren puhelimeen”, mikä vähentää tiedon matkalla häviämistä. Myös mm. kouluterveydenhuolto ja fysioterapeutit ovat tietoisia tarjonnasta ja ovat siten osaltaan voineet kannustaa lapsia ja nuoria mukaan harrastustoimintaan.
Syksyn harrastustarjonnan ”sneak peak” -markkinointi on tarkoitus aloittaa jo toukokuussa. Sen avulla oppilaiden ja perheiden on mahdollista kurkistaa syksyllä alkavaan harrastuskauteen ajoissa. Parhaimmillaan kiinnostus uutta toimintaa kohtaan voi syttyä jo ennen kesälomaa.
Harrastuksen nimellä on väliä
Kalajoella harrastuksia nimettäessä seurataan tarkasti lasten ja nuorten käyttäytymistä, sillä ryhmän nimi saattaa olla myös harrastajia rajaava tai pois sulkeva. Esimerkiksi Parkour on Kalajoella todella toivottu harrastus – silti nimen on huomattu osittain myös jättävän joitain harrastajia toiminnasta pois. Osa oppilaista ei usko pärjäävänsä kyseisessä ryhmässä. Jos samaa sisältöä tarjoaa toisella nimikkeellä (esim. ”temppuryhmänä”), saadaan mukaan usein erilaisia osallistujia. Erityisen vetäviä nimikkeitä ovat kuluneen lukuvuoden aikana olleet englanninkieliset ryhmät, mutta niidenkin kanssa tulee olla tarkka, jottei ne rajaa tiettyä osallistujajoukkoa pois.
Nuorten mielikuvia muuttamassa
Nuorten mukaan saaminen harrastustoimintaan on ollut Kalajoella hankalaa. Nuorten asenteissa on selvästi aistittavissa ajatus siitä, että kaupungin tarjoama harrastustoiminta ei ole ”siistiä”, eikä sitä nähdä samalla tavalla tavoitteellisena kuin iltaisin toteutettua toimintaa. Kalajoella pohditaankin parhaillaan, miten nuoriin saisi sytytettyä tunteen, että Harrastamisen Suomen mallin toiminta on yhtä laadukasta ja ammattimaisesti toteutettua kuin muukin harrastustoiminta. Tulevaisuuden tavoitteena onkin luoda nuorille toiminnasta parempi mielikuva.
Toisena ongelmana Kalajoella on ollut oppilaiden toimintaan sitouttaminen. Kun toimintaan saa tulla milloin vaan mukaan, ja kun toiminnasta ei peritä maksua, oppilaiden on helppo jäädä sieltä pois. Toiminnan suunnittelua ja ohjaamistakin helpottaisi, jos ohjaajat tietäisivät, minkälaiselle ryhmälle sitä järjestävät. Toive on, että kun toiminta vuosi vuodelta tulee tutummaksi ja kaikki tietävät mihin sillä pyritään, siihen sitoutuminenkin helpottuu.
Kouluverkoston uudistus lisäsi koulukyytiongelmia, mutta kyllä nekin tulevina vuosina ratkaistaan!
Kalajoella uudistetaan parhaillaan kouluverkostoa. Opetus on keskitetty neljään uuteen kouluun, joissa harrastustilat ovat erinomaiset. Lähes kaikki harrastukset voidaankin nykyään järjestää koulun tiloissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Suuret oppilasmäärät helpottavat myös kerhotoiminnan järjestämistä. Keskittämisen kääntöpuolena on kuitenkin huomattu kuljetusoppilaiden määrän lisääntyminen ja heidän vaikeutensa osallistua harrastustoimintaan. Tilannetta ei ole kuitenkaan jääty voivottelemaan, vaan tavoitteena on löytää ratkaisu tähänkin ongelmaan pitkäjänteisellä kehitystyöllä.
Kuljetusvaikeuksia on tässä vaiheessa pyritty ratkaisemaan mm. siten, että harrastustoimintaa järjestetään pienimmille oppilaille keskellä koulupäivää. Pitkällä välitunnilla järjestettyjen 1–3-luokkalaisten harrastustuntien etu on se, että se vapauttaa samalla liikuntatiloja vanhemmille oppilaille koulupäivän jälkeen. Näin myös nuorimpien koululaisten koulupäivien pituus pystytään pitämään järkevänä. Kalajoella tulevaisuudessa pyritäänkin pidentämään keskellä päivää järjestettyjen harrastusten kestoa.
Kalajoella harrastamisen kokonaisuus on tiukasti kiinni kaupungin konsernistrategiassa, mikä mahdollistaa jatkuvan uusien ratkaisujen etsimisen ja kehittämisen. Kaikissa perusopetuksen yksiköissä mietitään aina myös harrastamisen kokonaisuutta toiminnan tulevaisuutta ja muutoksia suunniteltaessa.
Katso video Kalajoen harrastustarjonnasta kaudella 21-22
Lue Kalajoen ohjaajakoulutuksista
Lisätietoja Kalajoen Harrastamisen mallista
Projektipäällikkö Marisa Koski
Kehittämis- ja valmennuspäällikkö, palvelualuejohtaja Juha Isolehto
(etunimi.sukunimi@kalajoki.fi)