Hyppää sisältöön

Hybriditanssiryhmä Keuruulla, Muuramessa ja Lannevedellä

Tanssinopettaja Erika ”Rex-E” Forsberg. Kuva: Ville Laitinen

Keväällä 2025 Keuruulla käynnistettiin Harrastamisen Suomen mallin mukainen tanssiryhmä, jossa yhdistettiin lähi- ja etäohjausta hybridimallin avulla. Tavoitteena oli mahdollistaa nuorille hiphop- ja breikkitanssin harrastaminen, vaikka paikkakunnalla ei ollut saatavilla sopivaa ohjaajaa. Tanssiryhmä oli osa Suomen Nuorisoseurat ry:n Luovasti liikkuen -hanketta.

Tanssinopettaja Erika ”Rex-E” Forsberg kiersi viikoittain kolmella eri paikkakunnalla, Keruulla, Muuramessa ja Lannevedellä. Kun ohjaaja ei ollut fyysisesti paikalla, toimintaa tuki vertaisohjaaja, joka vastasi tilan ja tekniikan valmistelusta sekä toimi linkkinä ohjaajan ja osallistujien välillä. Keuruulla vertaisohjaajaksi nimettiin nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaaja, jonka työnkuvaan kuului myös Harrastamisen Suomen mallin koordinointi.

Hybridimalli tuo harrastuksia pienille paikkakunnille

Hybridimallin avulla oli mahdollista toteuttaa toimintaa, joka muuten ei olisi ollut mahdollista. Pienellä paikkakunnalla on omat rajansa, kuinka paljon ohjaajia löytyy. Jos ohjauksen voi tehdä etäyhteyden välityksellä, avaa tämä monia ison kaupungin harrastusmahdollisuuksia pienelle kunnalle. Moni harrastus saattaakin kaatua siihen, että sopivaa ohjaajaa ei löydy paikallisesti tai muualta tulevan ohjaajan matkakulut nousevat liian isoiksi.

Markkinointi ja nuorten tavoittaminen

Nuorten tavoittaminen yläkoulussa osoittautui haasteelliseksi, mutta monikanavainen markkinointi (some, Wilma, info-TV, julisteet kouluilla ja nuorisotiloilla, jalkautuminen) toi tuloksia. Ohjaajan jalkautuminen nuorten luokse on aina eduksi, sillä ensimmäinen linkki saadaan luotua jo ennen toiminnan alkamista ja nuorilla on mahdollisuus tutustua ohjaajaan.

Toiminnallisuus ja menetelmien käyttö jalkautuessa on myös tärkeää. Aiheen ympärille järjestelimme pitkälle välitunnille välkkäjamit, jolloin kiersimme käytäviä kajarin kanssa haastaen nuoria tanssimaan. Mukana oli tanssinopettaja, joka pystyi käytännössä näyttämään, millaisia liikkeitä kurssilla voisi olla mahdollista oppia.

Vertaisohjaaja on yhdessä tekijä

Keuruulta ei löytynyt nuorta vertaisohjaajaksi, vaikka asiasta tiedotettiin useissa kanavissa ja hakuja järjestettiin useaan otteeseen. Vertaisohjaajaksi nimettiin nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaaja, jonka työnkuvaan kuului myös Harrastamisen Suomen mallin koordinointi. Tämä ratkaisu osoittautui monin tavoin hyödylliseksi: ammattilaisella oli jo valmiiksi vahva osaaminen nuorten kohtaamisesta ja nuorisotyöllisestä otteesta, eikä erillistä vertaisohjaajakoulutusta tarvittu.

Vertais- tai apuohjaajalla on merkittävä rooli etänä tapahtuvina kertoina. Vertaisohjaajan rooliin kuului kannustaminen ja esimerkkinä toimiminen. Tanssi, etenkin breikki ja hiphop-tanssi, voi olla todella jännittävää ensikertalaiselle. On tärkeää näyttää esimerkkiä nuorille, että saa yrittää, kokeilla, epäonnistua, näyttää ehkä vähän hölmöltä, yrittää uudestaan ja lopulta onnistua. Yhdessä tekeminen on tärkeää.

                           ”Tee sä eka, mä teen sit perässä!”

Haasteena on saada nuoret osallistumaan, kun toiminta tuntuu vieraalta. Ensimmäisillä kerroilla osallistujat tuntuivat ujoilta ja tanssiliikkeet olivat maltillisia. Vertaisohjaajana on tärkeä luoda luottamuksellinen ilmapiiri sekä turvallisempi tila toimia. On tärkeä madaltaa kynnystä kokeilemaan, koska eihän millään muulla tavalla voi oppia.

”Kurssin edetessä oli mahtavaa huomata, kuinka nuoret osallistuivat entistä innokkaammin, itsevarmemmin ja isommin”, kuvasi Keuruun kaupungin nuoriso-ohjaaja Anton Hakala, joka toimi ryhmän vertaisohjaajana.

Breikkiin ja hiphop-tanssiin kuuluu rohkeus ottaa tilaa ja sitä nuoret oppivat kurssin edetessä. Alkuun osallistujat olivat varautuneita ja liikkeet maltillisia, mutta viimeisillä kerroilla nuoret halusivat jo vapaaehtoisesti freestylata ja kokeilla lattialiikkeitä. Tämä ei ollut itsestäänselvyys, sillä kyseiset liikkeet vaativat paitsi teknistä osaamista myös uskallusta ja rohkeutta heittäytyä.

”Oli hienoa havaita, että tanssin opetus on mahdollista, vaikka itse tanssinopettaja ei olisi samassa tilassa läsnä”, kertoi Hakala.

Tanssinopettajan läsnäolokerralla on tärkeää, että tanssiohjaaja saa keskittyä päätehtäväänsä, tanssiin. Hänen tulee myös antaa huomionsa etäosallistujille. Vertais- ja apuohjaajan rooli on näilläkin kerroilla tärkeä, olla tanssiohjaan tukena osallistujien kannustamisessa ja tiedonvälittäjänä. Näin ollen vertaisohjaajakoulutuksella on merkitystä, että nuoret saisivat perustaidot ohjaamiseen ja kohtaamiseen. Vertaisohjaaja on tärkeä henkilö nuorille osallistujille. Ei mikään auktoriteetti vaan yhdessä tekijä.

Hyödynnä hybriditoiminnanopas

Hybriditoiminnan opas on kirjoitettu toimijoille, jotka haluavat järjestää verkkovälitteistä harrastustoimintaa esimerkiksi kasvukeskusten ulkopuolella. Hybridimalli mahdollistaa saman toiminnan toteuttamisen useassa sijainnissa samanaikaisesti, kun osa osallistujista on läsnä samassa tilassa opettajan kanssa, ja osa osallistuu etäyhteyden kautta toisista toimipisteistä. Tämä toimintatapa vastaa erityisesti syrjäisemmillä seuduilla esiintyvään haasteeseen eli siihen, että monilla alueilla ei ole saatavilla riittävästi koulutettuja ohjaajia nuorten vapaa-ajan toimintaan. Hybridimallissa on mahdollista, että opettaja kiertää vuoroviikoin eri paikkakunnilla samalla, kun muut ryhmät osallistuvat etänä. Näin saadaan yhdistettyä lähiopetuksen ja etäohjauksen edut kustannustehokkaasti ja matkakuluissa säästetään. Lisäksi opettajan ajankäyttö tehostuu. Malli mahdollistaa myös maltilliset ryhmäkoot, mikä voi madaltaa osallistumiskynnystä ja tukea yksilöllisempää kohtaamista. Toimintamallia voi soveltaa tanssin lisäksi moniin muihin taide- ja liikuntamuotoihin.

Hybriditanssikurssi onnistunut yhteistyökokeilu

Hybriditanssikurssikokeilun toteutti Suomen Nuorisoseurat ry:n Luovasti liikkuen -hanke, jonka projektipäällikkönä toimi Marja Pylkäs. Yhteistyössä projektissa olivat aktiivisesti mukana Sade ry (Street Art Dance Essentials) ja erityisesti sieltä Johanna Hurme. Johanna ja Marja vastasivat kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta, mukaan lukien välituntijamit, mainosmateriaalit sekä tekninen toteutus. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimi myös Humanistinen ammattikorkeakoulu, joka lainasi striimauskaluston ja koulutti sen käyttöön. Lisäksi korkeakoulu vastasi tanssinopettajan perehdytyksestä ja työnohjauksesta.

”Yhteensä projektiin osallistui kaksi tuottajaa, kaksi teknistä tukihenkilöä, kolme nuorisoseurojen talkoolaista, yksi kunnan nuorisotyöntekijä, yksi tanssinopettaja, yksi nuori vertaisohjaaja ja kuusi kurssilaista. Breikkii ja hiphoppii! -hybriditanssikurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Lannevedellä hybriditoteutuksena ajalla 22.4.–27.5.2025. Tanssikurssi pidettiin kerran viikossa tiistaisin”, kertoo Marja Pylkäs.

Jatkokehitysideat

Keuruulla hybriditanssikurssin pohjalta syntyi idea jalostaa kurssimaista toimintaa nuorille. Jos nuorille pidemmän ajan sitoutuminen ei tunnu omalta, on harrastaminen myös mahdollista pienissä jaksoissa. Seuraavaan syksyyn alettiin valmistelemaan yläkoulun harrastuskursseja, jossa tutustutaan tiettyyn lajiin tai harrastukseen 6 viikon ajan. Kurssivalikoimassa on muun muassa pehmomiekkailua, kuntosalia, kokkausta, sulkapalloa ja painia.

Vinkkejä muille kunnille

  • Panosta markkinointiin ja jalkautumiseen: Hyvä markkinointi ennen toimintaa on tärkeää ja ohjaajan näkyvyys ennen kurssia (koulu, nuorisotila) madaltaa osallistumiskynnystä
  • Vertaisohjaajalla on tärkeä rooli: Luo turvallisen ja innostavan ilmapiirin
  • Nuorten toiminta saa olla nuorten näköistä <3

Lisätiedot
Hydriditoiminnanopas

Jaa somessa:

Muita käytänteitä