Kolme harrastuksen järjestäjää kertoo omasta toiminnastaan, Kurssisihteeri HSM-toimijoille -tukipisteestä saamastaan avusta sekä kohtaamistaan haasteista Harrastamisen Suomen mallissa.
Avustushaku Harrastamisen Suomen malliin (HSM) käynnistyi kunnissa eri puolilla Suomea tammikuussa, jotta myös ensi lukuvuonna mahdollistetaan 1.–9. luokkalaisille lapsille ja nuorille mieluisia ja maksuttomia harrastuksia. Avustushaku päättyi 23.2. Monipuolisen harrastustarjonnan mahdollistamiseksi lapsille ja nuorille kunnat hakevat harrastusjärjestäjiä kevään aikana.
Osana Harrastamisen Suomen mallin kehittämishankkeita perustettu Kurssisihteeri HSM-toimijoille -tukipiste on ollut työn touhussa pitkin viime syksyä sekä avustushaun aikana, jatkaen koko alkaneen kevään. Kurssisihteeri -tukipiste on tarjonnut apuaan erityisesti pienemmille harrastustoimijoille, joiden organisaatiosta puuttuu oma HSM:n hallinnollisia asioita hoitava kurssisihteeri. Tarkoituksena on saada monipuolisemmin erilaisia harrastustoimijoita mukaan Harrastamisen Suomen malliin rikastuttamaan sitä tarjontaa, josta lapset ja nuoret pääsevät harrastuksiaan valitsemaan.
Muun muassa ympäristökasvattaja Eerika Nieminen, lasten joogaohjaaja Marika Kivi sekä Nuorten Kuoroliitto hakeutuivat tukipisteen palveluiden piiriin saadakseen apua esimerkiksi harrastustensa markkinointiin ja viestintään. Tässä tekstissä tutustutaan heidän tarjoamiinsa harrastuksiin sekä heidän ajatuksiinsa Harrastamisen Suomen mallista ja HSM-kurssisihteeri -tukipisteestä.
Luontoelämyksiä, mahdollisuuksia rauhoittumiseen joogan avulla sekä rohkeutta kuorolaulusta
Ympäristökasvattaja Eerika Nieminen järjestää luontokerhoja pääkaupunkiseudulla, mutta tarvittaessa myös laajemmin muuallakin Suomessa. Luontokerhossa tutustutaan lähialueen metsään, tai puistoon.
– Metsässä meillä on luontoaiheista toimintaa ja aiheet voivat olla esimerkiksi kierrätys ja kestävä kehitys, vuodenajat, linnut, Suomen suurpedot, ravintoketju, nisäkkäät, puut ja kasvit, metsässä liikkumistaidot, jokamiehenoikeudet tai vesistöjen elämä. Menemme ötökkäretkelle tai vaikka rakentelemaan majoja. Leikkien kautta on helppo havainnollistaa esimerkiksi ekologiaa metsässä. Lapset saavat myös itse suunnitella sisältöä. Luontokerhoissa on myös sisäaktiviteetteja, jotka ovat olleet askartelua luonnonmateriaaleista tai vaikkapa kierrätysmateriaalista. Sisällä ollaan pääosin vain erittäin huonolla säällä tai kovalla pakkasella, Nieminen kuvailee.
Palaute luontokerhoista on ollut valtavan hyvää. Vanhemmat ovat arvostaneet sitä, että heidän lapsensa pääsevät luonnon keskelle säännöllisesti. Moni lapsi on kertonut saaneensa uusia kavereita ja oppineensa uusia asioita kerhoissa.
Lasten joogaohjaaja Marika Kivi tuottaa lasten joogakerhoja esimerkiksi Sastamalan, Huittisten ja Kokemäen alueella. Joogakerhossa lasten joogatunti koostuu joogahetken aloituksesta, hengitysharjoituksesta, joogasadusta ja rentoutumisesta. Joogasadun jälkeen tehdään vaihtuvia harjoituksia yhdessä, tai kaverin kanssa.
– Lasten joogassa ei keskitytä pelkästään liikuntaan, vaan myös mielen hyvinvointiin. Hengityksen havainnointiharjoitukset ja rentoutus auttavat laskemaan stressitasoja, vahvistavat autonomista hermostoa ja tukevat keskittymiskykyä, Kivi kuvailee.
Kiven mukaan lapset ovat tykänneet todella paljon, kaikki ovat osallistuneet mukaan harjoituksiin. Joogahetkissä mukana olleet lapset ovat sanoneet, että joogaaminen on kivaa ja, että haluaisivat joogata uudestaankin. Kivi on tuottanut joogahetkiä lapsiryhmissä, joiden aikuiset ovat antaneet yksinomaan hyvää palautetta ja kiittelevät Kiveä rauhallisen ja kiireettömän tunnelman luomisesta.
Nuorten Kuoroliiton toimintakoordinaattori Satu Pursiainen kertoo liiton olevan valtakunnallinen järjestö, joka järjestää mielellään toimintaa ympäri Suomen. Kuorokerhoissa tavoitteena on edistää lasten ja nuorten laulamista, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kerho toimii matalalla kynnyksellä ja kaikki ovat siihen tervetulleita taitotasosta tai muusta taustasta riippumatta.
– Tyypillisellä kerhokerralla tehdään äänenavausharjoituksia, leikitään musiikkileikkejä, lauletaan sekä uusia että vanhoja lauluja ohjelmistosta, lauletaan sooloja sekä yhdessä, Pursiainen kuvailee.
– Lasten laulaminen on vähentynyt merkittävästi. Olemme aloittaneet uudenlaisen MunKuoro-toiminnan vastataksemme tähän tarpeeseen. Lisäksi verkosto tarjoaa kuoronjohtajalle tuen ja avun, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin.
Kuorokerhoihin osallistuneet lapset ovat kertoneet saaneensa harrastuksen myötä lisää rohkeutta ja, että kuorokerhossa on ollut hyvä yhteishenki.
Entä miksi juuri nämä kerhot kannattaisi ottaa osaksi Harrastamisen Suomen mallia?
– Minusta tämä on erityisen tärkeää ja mielekästä työtä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Luonnossa liikkuminen on tärkeää ja luontoyhteyden rakentuminen alkaa lapsena hyvistä kokemuksista ja se vaatii myös säännöllistä luonnossa olemista. Moni vanhempi ei enää työpäivän jälkeen lähde lasten kanssa luontoon ja viikonloput kuluvat monesti muissa harrastuksissa, Nieminen kertoo.
– Luontokerhot tukevat myös koulutyötä: tutkitusti luonnossa liikkuminen parantaa keskittymiskykyä koulussa, lisää jaksamista arjessa, parantaa vastustuskykyä sekä kohottaa erittäin hyvin kuntoa.
– Liikunta vähentää stressiä ja auttaa vahvistamaan kehoa, mikä vaikuttaa yleiskuntoon ja tasapainoon. Mindfullness-pohjainen ohjaus vahvistaa kykyä tunnistaa ja havainnoida kehon tuntemuksia. Se auttaa myös tunteiden säätelyyn, itsetunnon vahvistamiseen, oppimiseen ja uneen, kuvailee Marika Kivi.
– Laulamisen hyvinvointivaikutukset ovat useiden tutkimusten mukaan todella merkittäviä! Laulaminen kuorossa mm. edistää terveyttä, aivojen toimintaa, yhteisöllisyyttä, tunteiden käsittelyä, ryhmätaitoja ja ilmaisukykyä sekä kasvattaa kulttuurillista pääomaa. Näitä hyvinvointivaikutuksia haluamme tuoda kaikkien lasten ulottuville, Satu Pursiainen muistuttaa.
Pienen harrastustoimijan haasteet HSM:ssa
Harrastamisen Suomen malliin mukaan pääseminen ei ole aivan mutkatonta pienemmällä harrastustoimijalla. Toimijoilta puuttuvat resurssit markkinointiin ja siihen hallinnolliseen työhön, joita isommilla toimijoilla jo valmiiksi on. Eerika Niemisen mukaan pienen toimijan voi olla vaikea revetä kaikkiin hallinnollisiin töihin sen lisäksi, että ohjaa myös usein ryhmät itsenäisesti ja suunnittelee ja valmistaa materiaalit niihin.
Lisäksi ongelmia on tuottanut harrastuksen järkevä hinnoittelu, joissa on myös valtavasti kuntakohtaisia eroja. Satu Pursiainen kertoo, että esimerkiksi kuoronjohtajat ovat usein musiikin maistereita, joten joidenkin kuntien pienempi tuntihinnoittelu ei riitä kattamaan myös palkan sivukuluja, saati esim. nuottimateriaaleja. Hän kokee, että kuorot ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa eri kunnissa.
Kunnissa on myös hyvin eritahtinen aikataulu siinä, milloin niissä ryhdytään suunnittelemaan seuraavaa lukuvuotta. Kaikkien harrastustoimijoiden voi olla haasteellista pysyä tässä aikataulutuksessa mukana. Toisissa kunnissa halutaan tietää tulevat tarjottavat harrastukset jo aikaisin alkuvuodesta, jotta ne voidaan mainita avustushakemuksessa. Toisissa kunnissa toimijoita etsitään pidemmällä aikavälillä pitkin kevättä.
– Haasteellisinta tässä prosessissa oli se, että silloin kun sain lasten joogaohjaajan todistuksen tammikuussa, niin monet kunnat olivat jo tehneet seuraavalle lukuvuodelle harrastussuunnitelman. Joogaohjaajakoulutuksen opettaja laittoi meille kyllä infoa tästä Harrastamisen Suomen mallista jo syksyllä, mutta en silloin vielä tiennyt, että olisi pitänyt ottaa yhteyttä heti, vaikka opinnot olivat vielä kesken, Marika Kivi toteaa aiempiin vuosiin viitaten.
Apua ja tukea HSM-kurssisihteeri -tukipisteestä niin harrastustoimijoille ja kunnille
Harrastustoimijoiden auttamisen lisäksi tukipiste auttaa myös kuntia löytämään harrastuksen järjestäjiä omaan harrastamisen malliinsa. Toivottujen harrastusten toteuttaminen voi olla kunnankin näkökulmasta haasteellista, etenkin pienemmillä paikkakunnilla.
Olisi myös tärkeää saada hieman tuntemattomammatkin harrastukset lähelle lapsia, jotta he voisivat paremmin hahmottaa, minkälaisia harrastuksia he voisivat toivoa. Esimerkiksi valtakunnallisesta koululaiskyselystä ei löydy kaikkia harrastusmahdollisuuksia, minkä lisäksi ilman harrastamisen kokeilumahdollisuutta lasten ja nuorten on hankala tietää mitä kaikkea harrastustarjonnasta voikaan löytyä.
Kuntien kannattaisikin antaa erilaisille harrastustoimijoille myös kokeilukertamahdollisuuksia esimerkiksi jonkinlaisen monilajikerhon muodossa. Tällöin toimijat pääsisivät tekemään harrastustaan lapsille ja nuorille tutuksi.
Myös markkinoinnissa harrastustoimijoille voisi antaa isomman estradin siten, että heillä olisi selkeämpi väylä saada tuotua itseään tiettäväksi sillä toimialueella, jossa he toivoisivat voivansa tuottaa harrastustoimintaa.
Eerika Nieminen, Marika Kivi ja Satu Pursiainen kokevat saaneensa apua Kurssisihteeri -tukipisteeltä Suomen mallin kiemuroihin.
– Kurssisihteeri otti minuun yhteyttä ja tarjosi apua hallinnolliseen puoleen, jotta saisin paremmin tarjottua harrastusta eri kuntiin. Kurssisihteeri on ollut isossa roolissa kartoittamassa ja markkinoimassa harrastusta ja myöskin kertomassa aikatauluista, toteaa Eerika Nieminen.
– HSM kurssisihteeriltä sain apua ja neuvoja heti kun otin yhteyttä. Tämä on loistava mahdollisuus saada apua ja neuvoja. Suosittelen lämpimästi, Marika Kivi sanoo.
Vaikka Harrastamisen Suomen mallin avustushaku päättyikin 23.2. on työ silti vasta edessäpäin.
Ole siis matalalla kynnyksellä yhteydessä Kurssisihteeri HSM-toimijoille -tukipisteeseen, olit sitten harrastuksen järjestäjä, tai kunnan edustaja.