Etsivän harrastustyön pilottihanke tuotti monia onnistumisia Lempäälässä. Monet nuoret, joilla ei ollut harrastusta, löysivät uuden harrastuksen pariin, ja myös välituntitoiminta tavoitti harrastamattomia nuoria. Pilottihankkeen onnistumisen taustalla vaikutti erityisesti vahva ja onnistunut kouluyhteistyö.
Lajikokeiluja, graffitityöpajoja, darts-välitunteja ja moottoripaja
Lempäälässä Etsivän harrastustyön pilottihanke käynnistyi elokuussa 2022. Pilottihankkeen ensisijaisena kohderyhmänä oli syrjäänvetäytyvät, syrjäytymisvaarassa olevat ja kokonaan ilman harrastusta olevat 7–9.-luokkalaiset. Pilotin tarkoituksena oli saada harrastustoimintaan mukaan heitä, jotka eivät aiemmin olleet osallistuneet harrastuksiin lainkaan. Pilotti on osa Lapsistrategian toimenpidettä nro 23: Harrastamisen Suomen malli tukee kaikkien lasten oikeutta myönteiseen tulevaisuuteen ja heidän osallisuuttaan yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
– Heti pilottihankkeen alussa Lempäälässä päästiin käynnistelemään ja kokeilemaan montaa erilaista harrastusta, kuten esimerkiksi lajikokeiluja, moottoripajoja, graffitityöpajoja, satenkaari-iltoja, lukukoiratoimintaa ja darts-välitunteja, kertoo Lempäälän kunnan Harrastava koululainen -hankevastaava Tiina Hakio.
Pilotin ensiaskeleet lähtivätkin loistavasti käyntiin, sillä erityisesti graffitityöpajat, lajikokeilut, darts-välitunnit ja moottoripaja vetivät puoleensa paljon osallistujia. Hakio kertoo, että moottoripajassa mukana olleista 80 prosentille paja oli uusi ja ainoa harrastus. Moottoripajalle nuoret saivat tulla paikalle vain hengailemaan tai korjailemaan omaa menopeliään.
– Myös lajikokeiluihin osallistuneista puolet olivat niitä, joilla ei ollut lainkaan harrastusta. Lajikokeiluissa testasimme muun muassa padelia ja freestyle footballia.
– Yksi pilottihankkeen tähtihetkistä oli myös, kun saimme olla mukana Lempäälän kunnan ja seurakunnan järjestämässä nuorten tapahtuma Lempofestissa, jossa nuorten toiveita oli kuultu ja nuoret olivat osallistettu tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Siihen osallistui yli 200 nuorta, Hakio hymyilee.
Välituntitoiminta kiinnostaa niitäkin, jotka eivät halua harrastaa
Lempäälässä tehdyn harrastuskyselyn mukaan yli 80 % niistä lempääläläisistä nuorista, joilla ei ollut harrastusta, ei myöskään tulevaisuudessa halua harrastusta. Hakio kertoo, että tämä kyselystä selvinnyt prosenttiosuus hätkähdytti. Lempäälässä ryhdyttiinkin toimiin ja selvittämään, mitä asialle voitaisiin tehdä.
– Huomasimme melko pian, että välituntitoimintaan osallistuu niitä nuoria, jotka kertoivat, etteivät halua lainkaan harrastusta. Huomasimme, että näilläkin nuorilla on tarve päästä mukaan toimintaan ja saada ohjausta, vaikka kyselyyn olisikin vastattu ihan muuta, Hakio summaa.
Välituntitoiminnassa pelattiin pääasiassa dartsia. Dartsin pelaaminen on matalan kynnyksen toimintaa, johon jokaisen on helppo osallistua. Kouluyhteisöohjaajat järjestivät kouluilla lajiopastusta, välituntitoimintaa, viikkokisoja sekä koulujen välisiä kisoja. Koululla vieraili myös lajin harrastajia ”lajikummien” roolissa.
– Darts-toiminnan takia nuoret jopa jäivät koululle koulupäivän jälkeen, vaikka kyseiset nuoret eivät normaalisti halua jäädä koululle yhtään pidemmäksi aikaa, Hakio iloitsee.
Kouluyhteistyö yläkoululaisten tavoittamisen tukena
Lempäälän Etsivän harrastustyön pilottihankkeen hyvät kokemukset ovat pitkälti kouluyhteistyön ansiota. Koulut, kouluyhteisöohjaajat, tukioppilaat ja heitä ohjaavat opettajat sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa ovat mahdollistaneet yläkoululaisten nuorten tavoittamisen helposti kouluympäristössä.
– On olemassa juuri niin monta toimintakulttuuria ja toimintatapaa, kun on kouluakin. Tutustuin siis koulujen arkeen ja pyrin löytämään jokaisen koulun kanssa väylän, miten yhteistyötä tehdään. Tutustuin myös oppilaisiin esimerkiksi keräämällä tulevilta seiskaluokkalaisilta harrastustoiveita tulevalle syksylle, Hakio summaa.
Tiina Hakion ja Lempäälän avaimet onnistuneeseen kouluyhteistyöhön:
- Koulupäivän yhteyteen järjestetty Street-kiertue tavoitti kaikki yläkoululaiset nuoret. Street-kiertueella nuoret pääsivät pihalle rakennetuilla toimintapisteillä kokeilemaan erilaisia lajeja viimeisellä tunnilla ja koulun jälkeen.
- Palautetta kerättiin hankkeen aikana suoraan oppilailta. Hakio keräsi erilaisissa tapahtumissa oppilailta harrastustoiveita, mutta myös syitä siihen, miksi harrastuksiin ei haluta osallistua.
- Kouluyhteisöohjaajat tunsivat kaikki koulun oppilaat jo valmiiksi ja olivatkin avainasemassa tiedottamisessa ja harrastusten markkinoinnissa juuri oikeille nuorille. Lisäksi kouluyhteisöohjaajat järjestivät välituntitoimintaa.
- Yhteistyö oppilashuollon kanssa poiki graffitityöpajoja, joka lähensi oppilaiden ja oppilashuollon suhdetta.
- Tukioppilaat järjestivät tapahtumia ja välituntitoimintaa sekä tekivät sosiaaliseen mediaan ”tukarit testaa” -harrastusvideoita.
Lisätiedot
Lempäälän Harrastamisen Suomen mallin eli Harrastava koululainen -hankkeen verkkosivu