Kuopion Hiltulanlahden koulussa oppilaat pääsevät kesken päivän vapaaehtoisiin ja maksuttomiin kerhoihin. Kerhot ovat ruokatunnin yhteydessä olevan pitkän välitunnin aikana.
Positiivista on se, että koulupäivä ei pitene kerhon takia.
Harri Korteniemi, Hiltulanlahden koulun rehtori
Hiltulanlahden koulussa keskellä koulupäivää kokoontuvat kerhot aloittivat syksyllä 2019, samassa yhteydessä, kun koulu muutti uusiin tiloihin. Samalla laitettiin myös koulupäivän rakenne uusiksi, ja kerhotoiminta lähti lentoon. Ennen sitä koulujen kerhot on järjestetty pääsääntöisesti koulupäivän ulkopuolella, nämä toki jatkavat edelleen.
Keskellä päivää olevat kerhot järjestetään tiistaisin ja keskiviikkoisin ruokailun lomassa pitkällä välitunnilla. Kyseessä on siis 45 minuutin ruokatauko/pitkä välitunti. 1. vuorossa klo 10.45 ruokailevat tauon aluksi, ja menevät siitä kerhoon. 2. vuorossa klo 11.15 ruokailevat aloittavat taukonsa kerholla, ja menevät tauon loppupuolella ruokailuun. Kerhot ovat vapaaehtoisia, maksuttomia ja niitä järjestävät koulun ulkopuoliset toimijat.
”Positiivista on se, että koulupäivä ei pitene kerhon takia”, sanoo Hiltulanlahden koulun rehtori Harri Korteniemi.
Keskellä päivää olevat kerhot ruokatunnin pitkällä välkällä
Keskellä päivää olevat kerhot järjestetään lukukaudella 2021–2022 tiistaisin ja keskiviikkoisin. Kerhoja järjestävät Kallaveden seurakunta, Kuopion kaupungin nuorisotoimi, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, Lastenkulttuurikeskus Lastu ja Puijo Wolley.
Tiistaisin nuorisotoimi järjestää 5.–6.-luokkalaisille vuoroviikoin liikunnallista toimintaa salissa sekä lautapelivälkkiä oppimisympäristössä. Seurakunta järjestää syksyllä 1.–2.-luokkalaisille ja keväällä 3.–4.-luokkalaisille vuoroviikoin liikunnallista toimintaa salissa (mm. kepparirata, temppurata, hippaleikit) sekä askartelua/pelailua oppimisympäristössä. Eri tilat tavoittavat eri lapsia.
Keskiviikkoisin on Lastun ulkona pidettävä kädentaitoihin ja arkkitehtuuriin perustuva kerho 1.–2.-luokan oppilaille. Puijo Wolleyn lentopallokerhossa harjoitellaan lentopallojen kanssa lajin alkeita / smashball-pelisovellusta. Kerho on syksyllä 5.–6. ja keväällä 3.–4.-luokkalaisille.
Koululle kerhot eivät ole kustannus: nuorisotoimen ja seurakunnan kerhot ovat heidän omaa toimintaansa. Lastun ja Puijo Wolleyn toiminta rahoitetaan valtion ja 3. sektorin avustuksella. Näiltä on myös saatu kerhojen vetäjät keskelle päivää.
Koululla on jo useita vuosia käynyt kaupungin kirjastoauto klo 10.45–11.30 pitkällä välitunnilla. Nyt 1.–2.-luokkalaisille järjestetään myös satuhetket ja kirjavinkkaukset maanantain pitkällä välkällä klo 11–11.20 omassa oppimisympäristössä.
Harrastamisen Suomen mallin kerhoja voisi jatkossa myös toteuttaa keskellä päivää. Suurimmat edut ovat koulukuljetusten järjestyminen tavalliseen tapaan koulupäivän jälkeen. Koulupäivä ei lapsilla myöskään kerhojen takia pitene ja välitunneilla on näin mukavaa tekemistä.
Kerhot vähentävät lasten yksinäisyyttä
Harrastamisen Suomen mallin kerhot ovat pääsääntöisesti koulupäivän jatkeena. Näitä kerhoja ovat muun muassa taidekaruselli, sirkuskerho ja 4H:n kokkikerho. Alkamassa on myös elokuva- ja animaatio- sekä parkour-harrastekerhot. Hankkeessa on tänä lukuvuonna noin 50 kerhoa ja lapsia arviolta mukana 500-600. Ohjaajia on saatu yksityiseltä sektorilta, yhdistyksistä ja kansalaisopiston opettajista.
Harrastamisen Suomen mallin kerhoihin osallistuminen on mahdollistettu ylimääräisellä koulukyydillä, joka lähtee koululta klo 16. Mahdollisten odotustuntien järjestelyissä auttaa koulun kerhovastaava. Lähettyvillä asuvat oppilaat käyvät kotona ja tulevat kotoa harrastukseen koululle.
Kerhojen suosiosta kertoo se, että varsinkin sirkuskerhoon ei voida ottaa kaikkia mukaan tulijoita. Ensisijalla ovat ne lapset, joilla ei ole harrastuksia ennestään. Kaiken kaikkiaan kerhotoiminnassa on hurja määrä lapsia ja se on tietysti upeaa!