Seitsemässätoista opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Harrastamisen Suomen mallin kehittämishankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja koulutuskokonaisuuksia Harrastamisen Suomen malliin tämän lukuvuoden aikana. Hanketoimijoiden tapaamisissa perehdytään hankkeisiin ja kehitetään hankkeiden toimenpiteitä yhdessä.
Uusia ideoita ja verkostoitumisen paikkoja
Harrastamisen Suomen mallin yhteyspiste järjesti hanketoimijoille marraskuun alussa toisen yhteisen hanketapaamisen, johon osallistui 33 hanketoimijaa. Tapaaminen koostui hankkeiden ja opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaisten kuulumisten jaosta, hanke-esittelyistä sekä yhteisestä keskustelusta.
– Tapaamisen tavoitteina oli jakaa kokemuksia hankkeissa tehdyistä toimenpiteistä ja parhaiten toimivista käytännöistä sekä kehittää yhdessä ratkaisuja kohdattuihin ongelmiin, kertoi Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen koordinaattori Tarja Vartiainen. Tapaamiseen osallistuneet kertoivat saaneensa uusia ideoita työhönsä ja vaikka hankkeet ovatkin eri aloilta, niin niistä sai hyviä kehittämisideoita omaan hankkeeseen. Tapaaminen edisti myös hanketoimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja hanketoimijat sopivatkin jo keskinäisiä sparraushetkiä heti tapaamisen jälkeen, lisäsi Vartiainen.
Harrastamisen Suomen mallin toiminta jatkuu
Tapaamisen aluksi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Iina Berden kertoi, että yleensä on haastavaa saada hankkeet siirtymään edelliseltä hallituskaudelta seuraavalle hallituskaudelle. Harrastamisen Suomen mallissa tässä on onnistuttu ja mallin mukaista toimintaa ja sen kehittämistä jatketaan myös tällä hallituskaudella. Kehittämishankkeilla onkin tärkeä tehtävä kehittää Harrastamisen Suomen mallia ja luoda uutta.
Ohjaajille tuotetaan koulutuksia ja materiaaleja
Parkour Akatemian hankkeessa on kehitetty ratkaisuja tarpeeseen saada lisää parkourohjaajia ja erityisesti ruotsinkielisiä parkourohjaajia.
– Mietimme ratkaisuja, kuinka saisimme superasiantuntijuuden parkourista monistettua kaikkialle, kertoi Perttu, ”Hämäkki”, Pihlaja Parkour Akatemiasta. Perttu täsmensi, että säännöllinen parkourin opettaminen esimerkiksi koulun liikuntasalin välineillä vaatii mittavan ammattitaidon. Tarvitaan kekseliäisyyttä, vuosien kokemus lajista ja kyky soveltaa opetusmetodit ja harjoitteet koulun välineillä toteutettaviksi. Mittava lajitietämys parkourista ei yksin riitä. Lisäksi pitää osata skaalata opetus lapsille ja tehdä siitä mielekästä pelillistämällä, ryhmäyttämällä ja antamalla mahdollisuus omaehtoisuuteen. Kaiken tämän pitää vielä tapahtua turvallisesti.
Ratkaisuksi Parkour Akatemia on kehittänyt Loikkakopla -sovelluksen, jonka avulla kuka tahansa voi opettaa parkouria. Kehittämishankkeessa sovelluksesta on tehty ruotsinkielinen toteutus. Hankkeen aikana on kuvattu 45 erilaista ruotsinkielistä treeniä. Parkourryhmien osallistujat tekevät kevätkaudella yleensä 15 treeniä ja syyskaudella 15 treeniä.
Oppina muille Perttu kertoi seuraavat vinkit videoiden tekemiseen:
– Suunnittele kuvaukset niin, että saat videon tehtyä yhdellä otolla. Se vähentää editoinnin tarvetta ja nopeuttaa siten koko prosessia. Kameraksi riittää yleensä puhelimen kamera, mutta mikin pitää olla hyvä, jotta äänet kuuluvat. Erillinen langaton mikrofoni esiintyjän suun vieressä tallentaa äänet hyvin.
Pudasjärven, Haapaveden, Pyhäjoen, Rannikon ja Limingan 4H-yhdistysten hankkeen keskeisenä tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamisen edistäminen. Hankkeessa on tuotettu Kaikille Avoin Harrastustoiminta –koulutusmateriaali.
– Materiaali antaa hyvät valmiudet suunnitella turvallista ryhmätoimintaa, ohjata ja kohdata eri-ikäisiä lapsia ja nuoria sekä käsitellä haastavia tilanteita ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria ryhmässä, kertoi Pyhäjoen 4H-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Saara Laatinen.
– Hankkeessa myös pilotoidaan ohjaajakoulutuksia. Lisäksi hankkeessa tullaan vielä aloittamaan etsivää harrastustoimintaa ja pienryhmätoimintaa, missä yhteistyötahoina ovat erityisopettajat, koulukuraattorit ja terveydenhoitajat, täydentää Limingan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Anitta Heikkinen.
36 % vuoden 2022 valtakunnalliseen koululaiskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista toivoo elokuvaharrastusta. Elokuvaharrastusohjaajien koulutukseen ei kuitenkaan ole ollut valmista koulutusta. Koulukinon kehittämishankkeessa on tavoitteena vastata tarpeeseen järjestää elokuvaharrastuksia eri puolilla Suomea. Hankkeessa kehitetään elokuvaharrastuksen ohjaajien pedagogista ja taidealakohtaista osaamista, tuotetaan koulutusmateriaali harrastusohjaajien tueksi ja koulutetaan 30–50 elokuvaharrastuksen ohjaajaa. Hankkeessa tuotettava verkko-oppimateriaali julkaistaan keväällä 2024. Hankkeesta Koulukinossa vastaava Saara Konttinen toivoo, että materiaaleista vältettäisiin tietoa mahdollisimman laajasti.
Yhdentoista liikunnan aluejärjestön yhteisessä hankkeessa tavoitteena on edistää seurojen harrastemaisen liikunnan toteuttamista ja arvostuksen nostamista. Tavoitteena on myös luoda harrasteliikunnan ohjaajan polku, pilotoida ohjaajakoulutuksia ja seuran hallinnon koulutuksia sekä edistää tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Harrastekaverimallin pilotoinnin avulla pyritään madaltamaan kynnystä osallistua Harrastamisen Suomen mallin liikuntakerhoihin. Hankkeen aikana perustetaan seuraverkostoja, joissa seurat saavat vertaistukea harrastetoiminnan järjestämiseen liittyvissä asioissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Paralympiakomitean ja Mieli ry:n kanssa. Hankevaiheessa jokaisella alueella on mukana 3–5 pilottikuntaa ja kunnassa toimivia seuroja.
– Hyväksi todetut toimenpiteet jaetaan kaikkien kuntien ja seurojen käyttöön pilottivaiheen jälkeen, kertoi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n seuratoiminnan kehittämispäälikkö Marko Mäenpää.
Yhteistyötä ja keinoja saavutettavuuden edistämiseksi tarvitaan
Koulutusten kehittämisen lisäksi tapaamisessa keskusteltiin paljon harrastusten kielellisestä saavutettavuudesta ja miten sitä voitaisiin paremmin edistää. Keskustelua virisi myös koulutusten määrästä, koulutuksista viestimisestä sekä koulutusten ajoittamisesta, jotta saataisiin vältettyä Harrastamisen mallin kuntakoordinaattoreille ja harrastusten järjestäjille mahdollisesti aiheutuva koulutusähky.