Kajaanin kaupunki järjestää yhdessä Sotkamon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien kanssa Harrastamisen Suomen mallin harrastustoiminnan lukuvuonna 2021–2022. Toiminta on jatkoa kevätlukukauden 2021 pilottihankkeelle.
Kainuussa suosituimpia harrastuksia olivat muun muassa parkour, kuvataide, lumilautailu ja laskettelu, ruoan valmistus, kuntosali, pelisuunnittelu ja koodaus sekä metsästys. Pilotin suosikkiharrastukset jatkuvat myös ”Harrastamisen Kainuun mallin toisella tuotantokaudella”, minkä lisäksi harrastuskirjo täydentyy mm. jääpeleillä, tanssilla ja ilmaisutaidoilla sekä soveltavalla harrastustoiminnalla. Harrastusten ohjaajiksi on saatu paikallisia harrastustoimijoita ja oman alansa osaajia mm. urheiluseuroista, kulttuuritoimijoista sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoista.
Kajaanissa toimintaa järjestetään kaikilla kouluilla. Koulukohtaisten harrastusten lisäksi tarjolla on koulusta riippumattomia harrastuksia, kuten jääkiekkoa jäähallilla, tennistä tennishallilla sekä uintia vesiliikuntakeskus Kaukavedessä.
“Hanke on sujunut hyvin ja hyvässä yhteistyössä”, kertoo Kajaanin liikuntakoordinaattori Marjut Seppänen. “Kierrellessäni kerhojen toimintaa katsomassa, näen miten mahtavaa tämä toiminta on!”, hän hehkuttaa.
51 % oppilaista sai uusia ystäviä harrastuksessa
Yhteistyö Kajaanin kanssa on mahdollistanut pienemmille kunnille “ison kunnan” edut, mm. raportointi hoituu Kajaanin kautta. Positiivista hankkeen yhteistyössä on ollut verkostoituminen ja ideoiden vaihto: pystytään porukalla miettimään, mikä toimii ja mikä ei, tai miten saataisiin yläastelaisia mukaan harrastuksiin. Yhteistyö on myös auttanut ohjaajien hankkimisessa, ja hankkeen myötä jotkut järjestöt ovat saaneet omille ohjaajilleen töitä. Pilottivaiheen jälkeen taloushallinto järjestettiin eri tavalla: kun pilottivaiheessa Marjut Seppänen hoiti kaikki laskut, nyt jokainen kunta hallinnoi omaa rahaliikennettään.
Pilottivaiheeseen osallistuneilta Kajaanin harrastajilta kysyttiin kokemuksia ja ajatuksia järjestetystä toiminnasta. Kolmasosalla vastaajista ei ole Suomen mallin harrastuksen lisäksi muuta harrastusta. Myös harrastusten sosiaalinen ulottuvuus näkyi vastauksissa: 50 % vastanneista lapsista sai uusia ystäviä harrastuksestaan.
Kajaanissa pystyttiin Harrastamisen Suomen mallin turvin järjestämään soveltavaa liikuntaa tukea tarvitseville lapsille. Heille pystyttiin järjestämään uusia kerhoja, kuten esteetöntä keilausta, uimista, sporttikerhoja ja välituntiliikuntaa. Draamakerho oli uusi elämys. Ohjaajia tukea tarvitsevien lasten kanssa toimimaan löytyi liikunnanohjaajaopiskelijoista. Avustuksen turvin pystyttiin hankkimaan uusia välineitä toimintaan, joihin aiemmin ei ollut varaa. “Erityisesti tukea tarvitseville lapsille tämä toiminta on ollut tosi tärkeää”, Marjut Seppänen kertoo.