Harrastamisen Suomen mallin, Liikkuvan varhaiskasvatuksen, Liikkuvan koulun ja Liikkuvan opiskelun koordinaattori tapaaminen kokosi yhteen lähes 150 läsnä- ja etäosallistujaa Turkuun 28.-29.11.2023. Tapaamisen teemana oli Lasten ja nuorten osallisuus, mihin pureuduttiin asiantuntijoiden alustusten ja kuntien hyvien käytänteiden avulla.
Tapaamisen keskeinen tavoite oli hyvien käytänteiden jakaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä. Tapaaminen piti sisällään yhteistä ja eriytettyä ohjelmaa. Avauspäivän yhteisessä osiossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist kertoi, mitä Harrastamisen Suomen mallissa ja Liikkuvat -ohjelmissa painotetaan tällä hallituskaudella.
– Fyysisellä aktiivisuudella, liikkumisella, liikunnalla ja harrastamisella on valtava merkitys lasten ja nuorten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Liikkuvan varhaiskasvatuksen, Liikkuvan koulun, Liikkuvan opiskelun ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteillä voidaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta, oppimisen edellytyksiä ja koulusta pitämistä tai koulutukseen kiinnittymistä sekä laajasti eri hallinnonalojen tavoitteita. Harrastamisen Suomen mallin lähtökohtana on alusta asti ollut tarjota lapsille nuorille yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa heidän toivomiaan lajeja ja aloja. Yhdenvertaisuutta vahvistavat harrastusten sijoittuminen koulupäivän yhteyteen, harrastaminen koulun tiloissa ja kuljetusjärjestelyt harrastuspaikkoihin osana mallia, maksuttomuus ja myös mahdollisuus harrastaa kaverien kanssa. Kuntien avustushaun yksi arviointikriteeri on harrastustoiminnan esteettömyys ja saavutettavuus. Tavoitteena on tällä hallituskaudella kehittää mallia entistä paremmaksi.
Hallitusohjelman näkymiä liikunnallisen elämäntavan ja Harrastamisen Suomen mallin edistämistyöhön kuvasi ohjelmajohtaja Antti Blom Opetushallituksesta.
– Hallitus on käynnistänyt kaikki hallinnonalat kattavan kansallisen poikkihallinnollisen ja valtioneuvostotasoisen Suomi liikkeelle -ohjelman, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelmassa on 16 toimenpidettä. Liikkuva varhaiskasvatus, koulu ja opiskelu sekä Harrastamisen Suomen malli linkittyvät osaan toimenpiteistä suoraan tai välillisesti. Harrastamisen Suomen malli on myös osa Liikkuvan koulun toimeenpanoa paikallisella tasolla, harrastamisen toimenpiteenä. Ohjelman toimeenpanoon on varattu 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen on budjetoitu 14,5 miljoonaa euroa.
Avauspuheenvuorojen jälkeen syvennyttiin lasten ja nuorten osallisuuden teemaan Nuorisotutkimusseuran vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken johdolla. Tomi kertoi, että osallisuutta on ollut tapana ajatella mielipiteiden kysymisen kautta. Osallisuus on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus. Osallisuustoimet voidaan jakaa sosiaaliseen ja poliittiseen. Kun osallisuuden päämäärä on sosiaalinen osallisuus, kyse on yhdessä toimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. Kun päämääränä on poliittinen osallisuus, kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. Erilaiset toimet tuottavat erilaisia tuloksia. Aluksi kannattaakin miettiä, mikä on toiminnan tavoite. Tomi korosti, että osallisuus on myös tunne. Jos ei ole tunnetta osallisuudesta ei ole myöskään osallisuutta.
Osallisuus huomioidaan kaikessa tekemisessä
Harrastamisen Suomen mallin kuntakoordinaattoreiden omassa ohjelmassa keskityttiin siihen, miten saadaan kaikkien lasten ja nuorten ääni paremmin kuuluviin ja kaikki mukaan toiminnan suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Valkeakosken kaupungin hyvinvointikoordinaattori Marika Hoviniemi kertoi, että harrastamisen kokonaisuutta mietitään kaupunkitasolla ja mukana ovat yhdistykset, seurat ja koko vapaa-aikasektori.
– Valkeakoskella periaatteena on, että osallisuus huomioidaan kaikessa tekemisessä. Osallistamisella pitää olla tavoite ja seuranta. Haluamme tietää, onko osallistaminen laadukasta ja menevätkö kohtaamiset maaliin.
Valkeakoskella nuoret pääsevät päättämään asioista mm. osallistavan budjetoinnin kautta, suunnittelemaan toimintaa mm. oppilaskunnissa ja osallistumaan monenlaisiin tapahtumiin.
Tornion kaupungin hyviä käytänteitä esitteli harrastuskoordinaattori Jenna Keränen.
– Tornion harrastusryhmissä periaatteena on, että ohjaajat keräävät oppilailta ensimmäisillä harrastuskerroilla lasten ja nuorten toiveet ja tekevät vasta sen jälkeen kausisuunnitelman harrastusryhmän toiminnasta. Lisäksi jokaisessa Tornion alakoulussa on METKA-tiimit. Tiimeihin valitaan edustajiksi sellaisia oppilaita, jotka eivät ole vielä mukana muussa toiminnassa kuten oppilaskunnissa. Tiimiläiset kyselevät luokkakavereiden harrastustoiveita sekä suunnittelevat, markkinoivat ja toteuttavat kouluissaan Unelmien harrastus -päivän.
Torniossa hyödynnetään myös Lahdesta opittu tapa haastatella kaikki 7-luokkalaiset syksyllä henkilökohtaisesti. Haastattelut vievät aikaa, mutta se kannattaa. Henkilökohtaisilla kohtaamisilla on todella suuri arvo. Nuorten elämäntilanteesta, harrastustoiveista ja tuen tarpeista saadaan tietoa ja nuoria pystytään paremmin tukemaan, Jenna kertoi.
Kohti saavutettavampia harrastusmahdollisuuksia
Keskiviikkoaamuna ohjelmassa paneuduttiin moninaisuuden huomiomiseen ja sen kautta saavutettavuuden lisäämiseen harrastamisessa. Aluksi kuultiin Harrastamisen Turun mallin saavutettavuutta edistävistä toimenpiteistä, joita esitteli Turun kaupungin projektipäällikkö Aino Turtiainen. Turussa hyviksi koettuja toimenpiteitä ovat olleet viestiminen monikielisesti. Esimerkiksi keväällä tehtiin paperinen harrastusesite kaupungin matalan kynnyksen liikuntapalveluista yhteensä 11 eri kielellä. Näillä samoilla kielillä lähetetään kahdesti vuodessa Wilman kautta koteihin tietoa käynnistyvistä harrastusryhmistä. Tänä syksynä vieraskielisten harrastuskysely toteutetaan opinnäytetyönä. Etsivän harrastustoiminnan tukena on puolestaan kuvallinen harrastuskysely.
Koordinaattorit pääsivät myös pohtimaan ratkaisuja lasten ja nuorten erilaisiin mahdollisiin haasteisiin, joiden takia he helposti jäävät harrastusryhmien ulkopuolelle. Eriytetyn ohjelman lopuksi Suomen Lastenkulttuurikeskusten liiton hankekoordinaattori Tetti Tuhkio esitteli Saavutettava harrastus -merkkiä ja siihen liittyviä linjauksia. Merkin avulla harrastustoimijat voivat viestiä toimintansa saavutettavuudesta. Merkki ilmaisee tahtotilaa muokata omaa toimintaa saavutettavaksi ja esteettömäksi.
Harrastamisen Suomen mallin avustushaku käynnistyy tammikuussa
Harrastamisen Suomen mallin avustushaku käynnistyy tammikuussa viikolla neljä ja opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää hakuinfon 24.1.2024. Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen koordinaattori Tarja Vartiainen kannusti koordinaattoreita parastamaan muiden kuntien hyviä käytänteitä ja hyödyntämään harrastamisensuomenmalli.fi verkkosivuilta löytyvää laajaa tieto- ja materiaalipankkia toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.
Lapset kaupunkisuunnittelun keskiöön
Verkostotapaamisen lopuksi yhteisessä ohjelmassa kuultiin Aalto-yliopiston väitöstutkija Veera Mollin puheenvuoro Lapsuus kaupungissa – Lapsuuden tilat, leikki ja liikkuminen Helsingissä ennen ja nyt. Veera kehotti pohtimaan, millä periaatteilla periaatteilla kaupunkiympäristöjä on aiemmin suunniteltu ja millä periaatteilla niitä nykyään suunnitellaan. Mitä arvostetaan? Kannustaako (kaupunki)ympäristö lapset liikkumaan ja leikkimään?
Kaikille yhteisten osioiden ja Harrastamisen Suomen mallin ohjelmien materiaalit