Lapinjärvi on pieni kaksikielinen kunta, jossa on ryhdytty tehokkaasti vastaamaan kaksikielisten harrastusryhmien tarpeeseen. Mikäli suomea ja ruotsia taitavaa ohjaajaa ei löydy, harrastukset järjestetään kahden ohjaajan mallilla. Päätavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori ymmärtää ja tulee ymmärretyksi harrastuksessaan.
Lapinjärven kunta on kaksikielinen ja se toimii kahdella kielellä kaikissa kunnan tehtävissä. Asukasluvultaan pienessä kunnassa toimii suomen- ja ruotsinkielinen koulu, eivätkä pienen kunnan resurssit riitä järjestämään molemmille kieliryhmille omia harrastusryhmiä.
– Tekemiemme harrastuskyselyiden perusteella lasten harrastustoiveet ovat olleet suomen ja ruotsin kieliryhmissä samoja. Se on mahdollistanut kaksikielisten harrastusryhmien syntymisen, kertoo Lapinjärven kirjasto- ja kulttuurijohtaja Hanna Lindroos.
Lapinjärvellä kunnan palveluissa, kuten nuorisopuolella, eletään täysin kaksikielistä arkea ja erikielisten koulujen tilat ovat osittain yhteisiä. On siis luonnollista, ettei lasten ja nuorten harrastustoiminta voi poiketa kunnan muusta kielikaavasta.
– Kaksikielisyys on kunnassamme luonteva ja normaali osa kaikkea toimintaa, mutta kaksikielisten harrastusryhmien koostamisessa on ollut omat haasteensa, Lindroos summaa.
Kahden ohjaajan malli avain kaksikielisyyteen
Lapinjärvellä yhteisiin harrastusryhmiin on välillä ollut haastavaa löytää kaksikielistä ohjaajaa. Ongelmaa on lähdetty ratkomaan kahden ohjaajan mallilla, jossa harrastuksessa toimii pääohjaaja sekä apuohjaaja, joka auttaa toisen kielen kanssa.
– Kahden ohjaajan mallissa apuohjaajan ei tarvitse olla niin perillä itse harrastustoiminnasta, vaan siitä, että jokainen lapsi taatusti ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Tällä hetkellä kahden ohjaajan mallilla meillä pyörii esimerkiksi sirkusharrastus, kertoo Lapinjärven nuoriso-ohjaaja Erica Wallén.
Kahden ohjaajan malliin päädyttiin, sillä erityisesti kaksikielisten harrastusryhmien alkuvuosina Lindroos ja Wallén saivat palautetta, ettei ruotsin kielen osaaminen ollut harrastusohjaajilla tarpeeksi laadukasta. Osa Lapinjärvellä asuvista lapsista ja nuorista ei osaa suomea lainkaan, joten ruotsin kielitaidon on harrastuksissa oltava riittävällä tasolla.
– Uutta harrastusryhmää suunnitellessa etsimme lähtökohtaisesti kaksikielistä ohjaajaa, mutta jos sellaista ei löydy, kaksikieliseen ryhmään tulee kaksi ohjaajaa. Tällä tavalla varmistamme jokaiselle turvallisen harrastusympäristön, Lindroos ja Wallén summaavat. Lapinjärven harrastusryhmissä ohjaajia on laidasta laitaan niin paikallisista urheiluseuroista, 4H-yhdistyksestä, taidekoulusta kuin yksityiseltä puoleltakin. Ruotsia taitavia apuohjaajia on puolestaan löytynyt oman kunnan sisältä esimerkiksi koulunkäynninohjaajista.
Pelisäännöt selviksi kotiväellekin
Mitä vinkkejä Lindroos ja Wallén antaisivat muille kunnille, jotka pohtivat kaksikielisten harrastusryhmien perustamista?
– Pitkälti vinkit liittyvät laadukkaaseen ohjaamiseen. Ohjaajalta vaaditaan hyvää silmää sille, että erikieliset lapset ryhmäytyvät keskenään, eikä kukaan koe jäävänsä ulkopuoliseksi. Myös ohjaaja saattaa itse jäädä etäiseksi erikieliselle lapselle, joten sen välttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kaksikko summaa.
Lindroos ja Wallén korostavat myös viestinnän tärkeyttä. Kaksikieliseen viestintään menee enemmän aikaa, mutta loppujen lopuksi se kannattaa aina. Kaksikielisten kerhojen pelisäännöt ja käytännöt on hyvä tehdä tutuiksi heti kotiväellekin. Tällöin kaikki ovat kartalla esimerkiksi siitä, että harrastuksessa toimii kaksi ohjaajaa.
– Erityisen tärkeäksi näemme myös verkostoitumisen. Etenkin kaksikielisillä alueilla voisi olla yhäkin laajemmat harrastusverkostot, jossa voisimme jakaa vinkkejä kaksikielisistä harrastusryhmistä sekä erityisesti ohjaajista, jotka kykenevät ohjaamaan harrastuksia kahdella kielellä, Lindroos ja Wallén summaavat.