Keravalla pilotoitiin lukuvuonna 2025–2026 monilajinen harrastusmalli, jonka tavoitteena oli madaltaa yläkoululaisten kynnystä osallistua harrastustoimintaan ja vastata paremmin nuorten vaihteleviin kiinnostuksenkohteisiin ja jaksamiseen. Malli yhdisti monilajiliikunnan ja monilajitaiteen lyhyisiin, selkeästi rajattuihin harrastusjaksoihin. Kokeilun tulokset osoittavat, että malli lisäsi osallistumista, sitoutumista ja toiminnan saavutettavuutta.
Harrastustoiminta jaettiin selkeisiin jaksoihin
Uuden toimintamallin ytimessä oli harrastuskauden jakaminen neljään erilliseen jaksoon: alkusyksystä syyslomaan, syyslomasta joululomaan, tammikuusta hiihtolomaan sekä hiihtoloman jälkeisestä ajasta lukuvuoden loppuun. Jokaiseen jaksoon ilmoittauduttiin erikseen Keravan harrastuskalenterin kautta. Jaksoittainen ilmoittautuminen madalsi entisestään kokeilukynnystä, toi harrastamiseen joustavuutta, laajensi lajivalikoimaa ja mahdollisti useamman lajin kokeilua lyhyemmissä jaksoissa.
Monilajisuus vastasi nuorten toiveisiin
Jokaisessa harrastusjaksossa tarjottiin sekä monilajiliikuntaa että monilajitaidetta. Liikuntasisällöt perustuivat nuorten harrastustoiveisiin, ja tarjonta oli monipuolista: kuntosalia, laskettelua, lumilautailua, sulkapalloa, kamppailucomboa, parkouria, fysiikkatempputreeniä ja keilausta. Kestosuosikki, kuntosali, järjestettiin jokaisessa harrastusjaksossa kolmena erillisenä ryhmänä suuren kysynnän vuoksi. Lisäksi fysiikkatempputreenit järjestettiin koko lukuvuoden kestävänä ryhmänä.
Monilajinen toteutus loi mahdollisuuden tarjota myös lajeja, joita ei yksittäisinä ja pitkäkestoisina harrastuksina olisi voitu toteuttaa. Erityisesti laskettelu ja lumilautailu nousivat nuorten keskuudessa suosituiksi uusiksi lajeiksi, ja niistä saatiin paljon kiittävää palautetta.
Myös monilajitaiteen tarjonta suunniteltiin nuorten esittämien toiveiden pohjalta. Harrastusjaksoissa nuoret pääsivät kokeilemaan monipuolisesti erilaisia taidelajeja, kuten muotivalokuvausta, bändisoittoa, showtanssia, digitaidetta, grafiikkaa ja kuvataidetta. Monilajinen ja jaksoittainen toimintamalli teki taideharrastamisesta helposti lähestyttävää, lisäsi toiminnan houkuttelevuutta ja mahdollisti osallistumisen nuorille erilaisista kiinnostuksenkohteista käsin.
Kokeilu lisäsi osallistumista ja sitoutumista
Pilottikokeilu toi esiin useita myönteisiä vaikutuksia. Nuoret ilmoittautuivat harrastuksiin aiempaa aktiivisemmin, ja harrastustoiminnan kokeileminen koettiin selvästi helpommaksi. Aiemmin keskeytyksiä tapahtui enemmän, ja ryhmien täydentäminen jonosta oli haastavaa. Jaksoittain vaihtuvat ryhmät mahdollistivat nyt mukaan tulon luonnollisesti lukuvuoden eri vaiheissa.
Erityisen huomionarvoista on se, että yläkoululaisten harrastaminen on perinteisesti hiipunut kevätlukukaudella. Monilajisen, jaksoihin perustuvan mallin ansiosta kävijämäärät pysyivät koko lukuvuoden ajan tasaisempina. Malli tuki nuorten jaksamista, sillä harrastamisen määrä ja sitoutumisen kesto oli helpompi sovittaa koulutyön ja muun arjen kuormittavuuteen.
Myönteistä palautetta nuorilta ja ohjaajilta
Toimintamallista kerättiin palautetta sekä nuorilta että harrastusohjaajilta. Nuorten mukaan mieluisin tapa järjestää harrastustoimintaa on yhdistää jaksoittaiset, monilajiset harrastukset koko lukuvuoden kestäviin harrastuksiin. Tätä yhdistelmämallia hyödynnettiin pilotin aikana, ja se osoittautui toimivaksi.
Myös harrastusohjaajat kokivat mallin onnistuneeksi. Kuntosaliryhmän ohjaaja kuvasi kokemustaan seuraavasti: “Jaksomuotoinen rakenne tavoitti selvästi enemmän nuoria ja tuki paremmin heidän jaksamistaan ja sitoutumistaan. Lyhyempiin jaksoihin oli helpompi lähteä mukaan, ja motivaatio pysyi korkeammalla, kun sitoutuminen ei kestänyt koko lukuvuotta. Lisäksi eri jaksot toivat toimintaan mukaan uusia osallistujia, mikä lisäsi yhdenvertaisuutta ja teki harrastamisesta aidosti saavutettavampaa.”
Hyvä käytäntö jatkokehittämiseen
Keravan monilajinen harrastusmalli osoittaa, että joustavuus, nuorten toiveisiin vastaaminen ja matalan kynnyksen kokeilumahdollisuudet voivat merkittävästi lisätä yläkoululaisten harrastuneisuutta. Kokemukset tarjoavat vahvan perustan harrastustoiminnan kehittämiselle myös tulevina lukuvuosina.
Jos vastaavaa mallia halutaan kokeilla omassa kunnassa, suunnittelu on hyvä käynnistää ajoissa yhteistyössä harrastustoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Useampi erillinen ilmoittautumis- ja markkinointikierros vaatii enemmän koordinointia kuin yksi yhteinen kierros, mutta käytännössä panostus on osoittautunut hyödylliseksi. Kun toimintamalli suunnitellaan huolellisesti ja vakiinnutetaan osaksi perustoimintaa, sen jatkaminen ja kehittäminen on vaivatonta, kun malli on tuttu sekä harrastusohjaajille että nuorille.
Lisätiedot
Liisa Mauno, asiantuntija ja Harrastamaan Keravalla-mallin koordinaattori
liisa.mauno@kerava.fi
p. 040 318 2946