Ovet auki harrastuksiin – Etsivän harrastustyön kokemuksia -seminaari kokosi yhteen 160 läsnä- ja etäosallistujaa Espoon Hanasaareen 8.2.2023. Seminaarissa kuultiin tärkeitä kokemuspuheenvuoroja, verkostoiduttiin sekä työskenneltiin yhdessä erilaisissa työpajoissa.
Ovet auki harrastuksiin – Etsivän harrastustyön kokemuksia -seminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa Harrastamisen Suomen mallin kuntakoordinaattoreille, harrastustoimintaa järjestäville yhteisöille sekä oppilashuollon ja nuorisoalan työntekijöille. Seminaari järjestettiin Kokoushotelli Hanaholmenissa Espoon Hanasaaressa, ja osallistujia seminaarissa oli yhteensä 160, joista osa oli etänä ja osa paikan päällä.
– Tapaamisen tavoitteena oli koota lasten ja nuorten harrastusten parissa toimivat ihmiset yhteen, jakaa kokemuksia etsivästä harrastustyöstä ja kehittää ratkaisuja tavoittaa kohderyhmiä, jotka helposti jäävät harrastusten ulkopuolelle, kertoo Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen koordinaattori Tarja Vartiainen.
Seminaaripäivä alkoi yhteisellä osiolla, jonka juonsivat kaksi teatteria harrastavaa nuorta Espoon Tiistilän koulusta. Tilaisuuden avasi Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommila. Harrastamisen Suomen mallin kuulumisia seminaariyleisölle puolestaan avasi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Iina Berden.
Yhteisessä osiossa kuultiin myös Kansallisen lapsistrategian pääsihteeriä Johanna Laisaarta ja nähtiin upea sirkusesitys, jonka lavalle toivat Espoon sirkus- ja teatterikoulu ESKOn nuoret. Lounastauon jälkeen kyyneleitä seminaariosallistujien silmäkulmaan nostattivat Gutsy Go ry:n toiminnanjohtaja Veera Ikonen sekä Gutsy Go -projektissa yläkouluaikanaan mukana ollut Oskari Santalahti puhuessaan nuorten osallisuuden ja tulevaisuususkon vahvistamisesta.
– Jos nuoret voi huonosti, tulevaisuus voi huonosti, Veera Ikonen toisti 14-vuotiaan Gutsy Go -projektiin osallistuneen Emilian sanat.
Pilottikuntien kokemukset inspiroivat ja puhututtivat
Seminaarin yhteisessä osiossa kuultiin Helsingin, Espoon ja Lempäälän kokemuksia Etsivän harrastustoiminnan pilotoinnista syksyllä 2022. Pilottien yhteisiä tavoitteita eri kunnissa olivat tiedon kerääminen, kokemusten kautta syntyneen tiedon jakaminen ja nuorten ohjaaminen harrastusten pariin. Piloteissa kokeiltiin, vahvistettiin ja mallinnettiin etsivää harrastustoimintaa ja tavoiteltiin kohderyhmiä, jotka helposti muutoin jäävät harrastusten ulkopuolelle.
Helsingin pilottikokemuksista kertoi Etsivän harrastustoiminnan nuoriso-ohjaaja Katia Enbuske. Pilotin ensimmäisen vaiheen tiedonkeruussa selvisi, että 36 % helsinkiläisistä nuorista ei ollut vielä löytänyt itseään kiinnostavaa harrastusta. Jopa 30 % nuorista ei harrastanut mitään. Tähän lähdettiin Helsingissä etsimään ratkaisua.
– Yksi suurimmista opeista pilottiajalta oli, että nuorten ympärillä toimivien aikuisten yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi koulun aikuiset tavoittavat koko ikäryhmän,Enbuske kertoo.
Lempäälän pilotin kokemuksia jakoi Harrastava koululainen -hankevastaava Tiina Hakio. Kokemukset pilotista olivat Lempäälässä hyviä – pelkästään viime syksyn aikana Lempäälässä tavoitettiin yli 500 harrastamatonta lasta ja nuorta uuden harrastuksen pariin.
Espoon matalan kynnyksen taideharrastusten kokemuksista kertoivat Pauliina Lintula, Marko Saarelainen ja ukrainalainen Sofiia Yakovyshyna. Espoon pilotissa taideohjaajat olivat jalkautuneet kouluille pitämään teatteri-, graffiti- ja musiikkikerhoja. Yksi suurimmista onnistumisista oli, että kerhot tavoittivat laajasti eri kulttuuritaustoista tulevia nuoria.
Pilotit ovat osa Lapsistrategian toimenpidettä nro 23: Harrastamisen Suomen malli tukee kaikkien lasten oikeutta myönteiseen tulevaisuuteen ja heidän osallisuuttaan yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Työpajoihin kokoonnuttiin työskentelemään yhdessä
Iltapäivällä seminaariväki kokoontui yhteen erilaisiin työpajoihin. Valittavissa oli muun muassa toiminnallista graffiti- ja teatterityöpajaa, Harrastamisen Suomen mallin kuntakoordinaattoreiden verkostotapaaminen, kouluyhteistyöhön perehtymistä sekä nuorten kertomien harrastamisen esteiden pohtimista ja niiden voittamista. Työpajoissa päästiinkin perehtymään päivän aiheisiin pintaa syvemmältä sekä keskustelemaan ja verkostoitumaan.
– Seminaarissa oli upeaa nähdä, kuinka yhteinen tavoite, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen harrastustoiminnan avulla, yhdisti osallistujat. Sen tavoitteen eteen halutaan tehdä töitä. Yhteisvoimin pystymme ratkomaan harrastamisen esteitä ja tukemaan harrastuksiin osallistumista. Uskon, että moni sai seminaarista uutta energiaa ja kehitysideoita omaan työhönsä, summaa Tarja Vartiainen.
Seminaarissa esitetyt diat löytyvät materiaalipankista.
Lisää kuvia seminaaritunnelmista pääset katsomaan Dropboxista. Huomioi, että kuvia saa käyttää vain Espoon kaupungin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton viestinnässä ja markkinoinnissa. Kuvia ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kuvaaja: Saara Närä.