Incoach haluaa mahdollistaa pelaamisen jokaiselle siitä kiinnostuneelle nuorelle ja tarjoaakin etänä toimivia peli- ja digikerhoja ympäri Suomen. Etäharrastaminen mahdollistaa tutustumisen uusiin kavereihin yli koulu- ja kuntarajojen, ja kun harrastus tapahtuu kotona, koulukyyditkään eivät ole ongelma. Toimiminen useassa kunnassa samanaikaisesti tuo mukanaan haasteita, mutta Incoach on vuosien kokemuksella löytänyt niihin myös ratkaisunsa.
Incoach on pelivalmennusta ja -opetusta tarjoava yritys, jonka tavoitteena on mahdollistaa ohjattu digiharrastaminen kaikille pelaamisesta, koodaamisesta ja striimaamisesta kiinnostuneille. Incoach tarjoaa peli- ja digikerhoja osana Harrastamisen Suomen mallin kerhotarjontaa jo 60 paikkakunnalla. Tällä hetkellä ryhmiä on 130 ja ryhmät toimivat etänä.
– Olemme lähteneet viisi vuotta sitten liikkeelle siitä ajatuksesta, että pelaaminen voi olla osa arkea ja yhtäläinen harrastus nuorille muiden harrastusten joukossa. Suomessa ei ole juurikaan tuettu nuorten peliharrastamista ennen meitä, kertoo Incoachin perustaja ja yrittäjä Christian Joutsenvuori.
Incoachin on toteuttanut ohjattua pelitoimintaa viiden lukuvuoden ajan, mutta ajatus kerhotoiminnasta sai startin koronapandemian alkaessa. Silloin mietittiin, miten perinteinen harrastaminen voitaisiin viedä verkkoon, ja Inchoachin palveluille syntyi kysyntää. Harrastamisen Suomen mallin myötä korona-ajan pelikerhot ovat saaneet jatkoa, kun kunnilta on sadellut toiveita pelaamiseen liittyvistä kerhoista.
– Puhumme oikeastaan digikerhoista, koska pelkkien pelikerhojen lisäksi tarjoamme myös muita digitaitoja tukevia kerhoja. Tällä hetkellä tarjonnassa on 3.–6.-luokkalaisille suunnatut Minecraft-pelikerho ja koodauskerho sekä 7.–9.-luokkalaisille suunnatut esports-pelikerho ja media-, video- ja striimauskerho.
Etäharrastaminen tuo mukanaan monia mahdollisuuksia
Incoachin harrastustarjonta on ollut alusta asti etäosallistuttavaa. Harrastusryhmiin osallistutaan kotoa omalta tietokoneelta tai erityistapauksissa koululta käsin. Jotkut koulut ovat lainanneet tietokoneita tai tabletteja digikerhoihin osallistuville kotiin vietäviksi. Joutsenvuori kertoo, että joihinkin kerhoihin osallistumiseen riittää pelkkä älypuhelin.
– Etäharrastus tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Nuoret pystyvät siirtymään koulupäivän jälkeen kotiin normaaleilla koulukyydeillä. Pitkienkään välimatkojen takia kukaan ei joudu jäämään harrastuksen ulkopuolelle, Joutsenvuori summaa.
Digikerhoon osallistuminen on helppoa: oman harrastusryhmän mukaan hypätään viikoittain yhdellä turvallisella linkillä. Linkki vie Discordin luokkahuoneeseen, johon on pääsy vain kerholaisille, kerhon ohjaajalle ja valvojalle. Kerhon aikana luokkahuoneessa on puhe- ja kuvayhteys, mutta Discordissa viestejä voi vaihtaa myös kerhoaikojen ulkopuolella.
– Kerhot ovat kuntakohtaisia, mutta yhdessä kerhossa voi olla harrastajia eri kouluista. Etäharrastaminen mahdollistaa siis tutustumisen uusiin kavereihin yli koulurajojen. Discordissa nuoret voivat jutella ja tutustua muiden kanssa myös harrastuksen jälkeen ja sen ulkopuolisina aikoina, Joutsenvuori iloitsee.
Joutsenvuori kertoo, että Discordissa on paikalla valvoja vuorokauden ympäri takaamassa harrastuksen ulkopuolista turvallisuutta. Kerhoja puolestaan vetää aina täysi-ikäinen ja koulutettu ohjaaja. Incoach on perustanut Discordiin oman yhteisön, johon kuuluvat kaikki digiharrastajat ympäri Suomen. Jäseniä siinä on noin 2500. Yhteisössä järjestetään kaikille avoimia ilmaisia tempauksia viikoittain.
– Tempauksemme kokoavat kaikki harrastajat yhteen ympäri maan. Nuoret pääsevät näin tutustumaan myös toisella puolella Suomea asuviin harrastajiin, Joutsenvuori summaa.
Etäharrastamisen organisointi poikkeaa tavallisesta
Incoachin digikerhot toimivat tällä hetkellä 60 kunnassa. Toiminnan organisointi yhtäaikaisesti moneen kuntaan on tuonut mukanaan omat haasteensa. Yhteydenotot Incoachin ja kuntien välillä ovat kulkeneet molempiin suuntiin – välillä Incoach on osallistunut avoimiin tarjouskilpailuihin, välillä kunnista on otettu kiinnostuneena yhteyttä suoraan harrastuksen järjestäjään, eli Incoachiin.
– Toiminta useassa kunnassa samanaikaisesti on opettanut ennen kaikkea joustavuutta. Etenemme pitkälti kunnan toiveiden mukaisesti ja mukautumalla kuntien omiin aikatauluihin ja budjetteihin. Kuuntelemme kuntia muun muassa siinä, onko heillä ollut tapana maksaa ohjaajille tietty kiinteä tuntikorvaus, miltä oppilaiden lukujärjestykset näyttävät ja mitä muita harrastuksia heillä on tarjolla Joutsenvuori kertoo.
Mukana olevat kunnat vaihtelevat parintuhannen asukkaan pikkukunnista suuriin kaupunkeihin. Myös ryhmäkoot vaihtelevat kuntien mukaan noin viidestä osallistujasta viiteentoista. Tällä hetkellä jokaisessa harrastuskunnassa toimii keskimäärin kaksi ryhmää.
– Valtaosa pelikerhojen harrastajista on poikia, mutta tyttöjä on hyvin mukana muissa digikerhoissa. Esimerkiksi koodaus ja striimaus kiinnostavat tyttöjä. Isommissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Espoossa, toimii myös pelkästään tyttöjen peliryhmiä, Joutsenvuori summaa.
Ohjaajina kerhoissa toimii peli- ja mediakasvattajia useista eri taustoista. Joutsenvuori kertoo, että vuosien aikana Incoachille on kertynyt laajat verkostot koulutetuista peliohjaajista. Osa heistä tekee esimerkiksi töitä ohjaajina tai sijaisina, osa puolestaan on opiskelijana koulutusalalla.
Harrastamisen Suomen malli on tuonut mukanaan oppeja
– Harrastamisen Suomen malliin hyppäsimme mukaan, koska meillä oli jo valmiina hyvin siihen istuva toimintamalli. Olemme toimintamme alusta asti halunneet tavoittaa pelaavat nuoret ja tehdä peliharrastamisesta maksutonta. Maksutonta toimintaa on vaikeaa järjestää koko Suomen laajuisesti, mutta Harrastamisen Suomen malli on mahdollistanut sen, Joutsenvuori iloitsee.
Harrastamisen Suomen malli on opettanut myös paljon uutta. Joutsenvuori kertoo, että he ovat oppineet kuuntelemaan yhä enemmän sitä, mitä nuoret haluavat tehdä ja harrastaa. Matkan varrella on opittu, että nuoret haluavat pelaamisen lisäksi kokeilla muitakin juttuja ja harjoittaa muita digitaitoja.
– Vieläkin enemmän olemme kuitenkin oppineet siitä, miten erilaiset kunnat toimivat, ja mitä ne toivovat harrastustoiminnalta. Harrastamisen Suomen mallin avulla olemme päässeet kasvamaan, Joutsenvuori kertoo.
Christianin vinkit harrastusten järjestämiseen useammassa kunnassa
Joutsenvuori kannustaa toimijoita miettimään, miten nuorille mieleinen harrastustoiminta saataisiin kaikkien ulottuville. Yksi vaihtoehto on järjestää harrastustoimintaa yhtäaikaisesti useammassa kunnassa ja keskittää hallinnolliset tehtävät yhdelle tai muutamalle niistä vastaavalle henkilölle. Lue alta Joutsenvuoren vinkit harrastusten järjestämiseen.
- Kontaktoi paikallisia seuroja ja harrastustoimijoita, mikäli niistä löytyisi kiinnostuneita ohjaajia. Etäharrastuksessa yksi ohjaaja voi ohjata ryhmiä ympäri Suomen, mutta perinteisemmässä harrastuksessa jokaisella paikkakunnalla on oltava oma ohjaajansa.
- Keskitä hallinnolliset tehtävät yhdelle tai muutamalle henkilölle, eli pois ohjaajien harteilta. Moni haluaisi ohjata harrastusta, mutta harrastusten järjestämisen hallinnollinen rumba ei kiinnosta.
- Ole joustava ja aktiivinen. Etene kunkin kunnan toiveet, toimintatavat, aikataulut ja budjetit edellä.
- Etäharrastuksissa nuoret saattavat helposti avautua huolistaan ja murheistaan. Tee tiiviisti yhteistyötä kunnan kanssa ja ohjaa nuoria matalalla kynnyksellä eteenpäin.
Lisätietoja:
Incoachin kerhotarjontaan voit tutustua lisää osoitteessa https://www.digikerhot.fi/.